Muut juoksut

Helsinki City Marathon 2016

Lauantai 13.8.2016 klo 15.00

Sää:
Lämpötila n. 15 astetta, pilvistä ja aluksi sadetta

Bruttoaika:
3:20:38

Nettoaika:
3:19:41

Puolimaratonin väliaika:
1:39:23

Linkki Garmin Connectiin:
https://connect.garmin.com/modern/activity/1302016902

Viime vuoden HCM:stä jäi kaikin puolin sen verran hyvä fiilis, että päätin työkaverini houkuttelemana lähteä sinne tänäkin vuonna. Ilmoittauduin mukaan heinäkuun alussa, joten varsinaista harjoitteluaikaa ei juuri ollut ennen tapahtumaa, mutta tiesin olevani kohtalaisen hyvässä kunnossa jo valmiiksi, ja ajattelin pääseväni melko helposti ainakin alle kolmen ja puolen tunnin, ja haaveissa oli jopa oman ennätyksen tekeminen ja 3:20-alitus.

Hiilihydraattitankkaukseen päätin tällä kertaa kokeilla vähemmän pastaa sisältävää ruokavaliota, mutta ajallisesti samalla tavalla kuin aiemmin eli tiistaista torstaihin. Pastan sijaan ostin kolme isoa 375 gramman pussillista täytelakuja, joita suunnittelin syöväni pussillisen päivässä. Lisäksi ostin rusinoita, kuivattuja hedelmiä ja pehmeitä taateleita. Ensimmäisen tankkauspäivän iltana kävin lisäksi ostamassa paketillisen Jaffa-keksejä, koska lakritsin syöminen alkoi tökkimään. Kaikenkaikkiaan tämä tankkaus oli kuitenkin melko mukava, enkä tuntenut syöväni itseäni liian ähkyksi, kuten pastan kanssa oli melkein joka kerta käynyt.

Tuttuun tapaan lähdimme Tampereen maratonklubin bussikuljetuksella Keskustorilta noin klo 9.45. Olin syönyt aamupalaksi lautasellisen kaurapuuroa voisilmällä, vähän raejuustoa, kaksi ruisleipää, sekä juomaksi lasillinen tuoremehua ja kaksi kupillista kahvia. Matkalla Linnatuulessa pidetyn tauon jälkeen aloin hiljalleen syödä lounaseväitäni, eli kahta kinkku-juusto-kerrosvoileipää (kaura-Reissumies). Laskeskelin niin, että olen syönyt lounaan klo 12 mennessä, jolloin lähtöön jää kolme tuntia aikaa.

Saavuimme tapahtumapaikalle noin 12.20, ja kävimme heti hakemassa numerot ja kiertämässä näyttelyalueen. Ulkona oli kylmää, sateista ja tuulista, joten pysyttelimme enimmäkseen sisätiloissa tai bussissa. Pukeutuminen aiheutti vähän mietiskelyä, koska sade ja tuuli tuntuivat kylmiltä, vaikka lämpötila ei ollutkaan kovin alhainen. Toisaalta sääennuste myös kertoi sateen loppuvan melko pian lähdön jälkeen. Päätin lähteä lyhythihaisella juoksupaidalla ja lyhyissä juoksutrikoissa, ja lähdön odottelun ajaksi otin päälleni kertakäyttösadetakin. Päätin lähteä matkaan myös ilman lippalakkia. Lisäksi jätin oman juomapulloni matkasta pois, koska ajattelin, ettei ensimmäisilläkään huoltopisteillä olisi mahdottoman paljon ruuhkaa pienentyneestä osanottajamäärästä johtuen. Kuusi matkalle varaamaani geeliä tungin tavaravyöhön. Yksi geeleistä oli isompi pakkaus, josta riitti 2-3 kerta-annokseen, joten geeliä minulla oli mukana enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Suunnittelin ottavani geeliannoksen aina noin 5 kilometrin välein. Ranteeseen otin yhden "rannebeltin", johon laitoin muutaman suolapussin ja wc-paperia.

Puolisen tuntia ennen lähtöä lähdimme vähän hölkkäilemään kevyesti lämmittelyksi, ja sen jälkeen menimme vessajonoon. Muistin myös wc-käynnin jälkeen ottaa yhden geelin. Noin 10-15 minuuttia ennen lähtöä tungimme itsemme aidan raosta lähtöalueelle noin 3.30-kyltin kohdalle ja jäimme odottelemaan lähtölaukausta. Muistin myös käynnistää sykemittarini tässä vaiheessa. Aiempi tihkusade oli tauonnut, joten kylmä ei tullut edes sadetakin riisumisen jälkeen.

Lähtölaukauksesta kävelimme lähtöviivalle asti, ja lähdimme siitä hölkän kautta kiihdyttämään juoksuvauhtiin. Toivotimme työkaverini kanssa toisillemme vielä viimeiset tsempit, ja lähdin sitten omalla vauhdillani eteenpäin. Vaikka yritin pitää vauhdin maltillisena ensimmäisen kilometrin ajan, ohiteltavia oli silti todella paljon ja välillä tilan löytäminen oli vaikeaa. Ensimmäinen kilometri täyttyi ajalla 5:16, eli puolisen minuuttia tavoitevauhtiani hitaammin. En kuitenkaan huolestunut tästä enkä lähtenyt enää kiihdyttämään vauhtia, vaan yritin pitää sen tasaisena. Sykekin pysyi melko hyvin kurissa ja oli vähän alhaisempi kuin esim. alkukesästä Tukholmassa alkumatkasta. Toinen kilometriaika oli 4:43, eli juuri tavoitteen mukainen. Ensimmäinen huoltopiste tuli näillä main vastaan, ja ruuhkaa oli toki jonkin verran, mutta ei kuitenkaan liian häiritsevästi. Join vain vähän vettä ja jatkoin matkaa.

Jossain vaiheessa taivaalta alkoi taas tihuttaa vettä, ja sade jatkuikin noin ensimmäisen tunnin ajan. Pukeutuminen oli kuitenkin osunut kohdalleen, eikä ollut liian kylmä juosta. Kolmas kilometri meni jo ehkä aavistuksen liiankin kovaa ajassa 4:32, mutta syke pysyi edelleen maltillisena, joten olin oikein tyytyväinen vauhtiini. Seuraavatkin kilometrit mentiin melko tasaisella, ja kilometriajat olivat hyvää tasoa eli 4:43 ja 4:42.

Otin ensimmäisen geelini näillä main. En vielä avannut isoa geelipakkausta, koska sen kanssa pitäisi nauttia vettä, vaan otin yhden Maximin cola-geelin, joka on niin nestemäistä että sen voi ottaa pelkästäänkin. Hetken päästä käännyttiin etelään Lehtisaareen, ja pian tulikin vastaan yksi kierroksen pahimmista nousuista. Se oli kuitenkin lyhyempi kuin olin muistanut, eikä vaikuttanut kilometriaikaan kovin paljoa. Kuudes kilometri täyttyi väliajalla 4:49. Vähän sitä ennen oli toinen huoltopiste, jolta otin jälleen vain pienen kulauksen vettä.

Sade oli hiljalleen yltynyt, ja Kaskisaaren sillalla juostessani tajusin yhtäkkiä, että paitani on jo aivan läpimärkä. Vettä tuli taivaalta oikein kunnolla, ja vähän pisti hymyilyttämään, että täällä sitä juostaan vapaaehtoisesti, vaikka yhtä hyvin voisi olla sisätiloissa. Seitsemäs kilometri oli sateesta huolimatta hyvää tasoa: 4:37. Kohta tuli taas vastaan huoltopiste, jolta otin tuttuun tapaan vain vettä ja jatkoin nopeasti matkaa. Lauttasaaren alkumatkalle osui vähän nousua, ja kahdeksas kilometri oli vähän hitaampi 4:52.

Laskeskelin tässä vaiheessa olevani vähän 3:20-tavoitetta jäljessä. Sykekin oli noussut hiljalleen vähän yli 170:n, eli sille tasolle, jolla pystyisin juoksemaan maratonin läpi mutta jolta ei ollut paljon nousuvaraa. Päätin siis jatkaa suunnilleen samaan tahtiin ja katsoa mihin se riittää. Juoksu kulki kuitenkin hyvin eikä mitään ongelmia ollut. Yhdeksäs kilometriaika oli 4:47. Näillä main oli pitkä loiva alamäki, jossa yritin hieman lisätä vauhtia. Syke kyllä nousi samalla, mutta kymmenes kilometriaika oli 4:31. Ensimmäistä kilometriä lukuunottamatta olin siis keskimäärin tavoitteen mukaisessa vauhdissa.

Sade taisi lakata näillä main, eikä se enää alkanut uudelleen. Paitakin kuivui matkan varrella huomaamatta, joten loppumatkan osalta olosuhteet juoksemiselle olivat hyvät. Aurinkokaan ei tainnut näyttäytyä kuin vasta maalissa.

Seuraavaa huoltopistettä lähestyttäessä avasin ison geelipaketin ja otin siitä noin puolet. Huoltopisteellä join vähän enemmän vettä. Yhdestoista kilometrikin täyttyi ajalla 04:47. Ennen Lauttasaaresta poistumista oli vähän nousua, jonka jälkeen tuli pitkä loiva alamäki ennen Lauttasaaren siltaa. Koitin taas lisätä alamäessä vähän vauhtiani. Myös Lauttasaaren sillalle noustiin ensin loivaan ylämäkeen ja lasketeltiin sen jälkeen alamäkeen. Kahdestoista kilometriaika olikin mukava 04:28, joka jäi 23. kilometrin rinnalla myös koko matkan nopeimmaksi. Kohta tultiin taas huoltopisteelle, josta en juonut juuri mitään. Kolmannentoista kilometrin ajaksi tuli hyvä 04:35. Sitten tultiinkin Baanan alkupisteen kohdalle, ja muistelin jo miten hyvältä tässä kohtaa tuntuu toisella kierroksella. Nyt ei kuitenkaan käännytty vielä sinne, vaan lähdettiin kohti Kaivopuiston kierrosta.

Seuraavan eli 14. kilometrin aika oli 04:45, ja vastaan tuli jälleen huoltopiste. Otin suuremmin hidastamatta mukillisen vettä ja jatkoin matkaa. Hetken päästä vastaan tuli johtoauto ja kärkijuoksijat, joiden juoksu näyttikin varsin lennokkaalta. Ehkä tästä ja loivasta alamäestä johtuen seuraava kilometri täyttyi ajalla 04:37. Varsin hyvä vauhti jatkui myös kilometreillä 16 ja 17, joiden ajat olivat 04:41 ja 04:43.

Eteläsataman tienoilla muistelin, että kohta pitäisi tulla vastaan huoltopiste, ja laskeskelin geelin ottamisen ajan lähestyvän. Halusin käyttää ison geelipaketin pois, koska sen kanssa tarvitsee vettä, joten huoltopisteen näkyessä kaivoin geelin varustevyöstä esiin ja söin siitä loput. Huoltopisteellä join päälle pari mukillista vettä. Seuraavaksi lähestyttiin Kauppatoria, jonka läheisyydessä oli katsojia reilusti. 18. kilometrikin täyttyi ajassa 04:40. Olin mielissäni hyvästä tahdista ja sykkeen kurissapysymisestä, ja mietin 3:20-alituksen kenties olevan mahdollinen.

Takaisin satamaa kohti käännyttäessä juostiin muutaman sadan metrin matkalla vastaan jäljempänä tulevia juoksijoita. Siirryin letkan vasempaan reunaan ja yritin katsoa näkyykö tuttuja, erityisesti työkaveriani. Moikkasin paria muuta Tampereen maratonklubilaista, ja vihdoin kun reitti oli juuri erkaantunut oikealle, näin kaukana myös työkaverini. Huusin hänelle ja heilautin kättäni, ja hänkin moikkasi minua. Yllätyin siitä, että hän oli lähes kaksi kilometriä minua jäljessä, vaikka ei oltu vielä edes matkan puolivälissä. Ennakolta olin veikannut hänen juoksevan lähelle kolmen ja puolen tunnin loppuaikaa.

Puolimaratonin väliaikapiste lähestyi hiljalleen, ja kilometriajat 19, 20 ja 21 olivat 04:46, 04:42 ja 04:48. Väliaikamittauspisteellä aikani oli 1:39:23, eli marginaalia 3:20-loppuaikaan oli 37 sekuntia. Tämä oli melko vähän ja pelkäsin hyytyväni loppua kohti kuten lokakuussakin oli käynyt Wihan kilometreillä, jossa olin 3:20-vauhdissa noin 35 kilometriin asti. Halusin joka tapauksessa yrittää vähintään oman ennätykseni tekemistä ja mielellään myös tuon 3:20-ajan alittamista. Edellinen maratonennätykseni oli juuri tuolla Wihassa juostu 3:21:43, joten siihen oli reilut pari minuuttia marginaalia. Toisaalta siellä puolimaratonin aikani oli ollut lähes sama kuin tälläkin kertaa.

Hitaampien vastaantulijoiden joukosta bongasin vielä pari tuttua. 22. kilometriaikani oli 04:50, johtuen kaiketi pienestä noususta, joka sen matkalle osui. Hetken päästä käännyttiin Baanalle ja kohti Töölönlahtea. Baanan alun noususta huolimatta 23. kilometri meni ihme kyllä kiitettävää vauhtia ajalla 04:28. Olin todella tyytyväinen, varsinkin kun syke pysyi edelleen 171:n tienoilla. Oopperatalon ohi joustua täyttyi seuraava kilometri, jonka aika puolestaan oli 04:43. Sitten päästiinkin Töölönlahden rantaa pitkin kohti lähtöalueta, ja siellä täyttyi 25. kilometri ajalla 04:46.

Opastus toiselle kierrokselle oli selkeää, joten käännyin oikealle Bolliksen ohi vievälle kävelytielle. Hetken päästä tulleessa nousussa joku nainen ohitti minut todella omituisesti ja kovaäänisesti hengittäen (kuulosti suunnilleen "huh-huh-haa":lta), ja ihmettelin hänen menoaan. Tasaiselle päästessä ohitin puolestani hänet. Hetken päästä seuranneessa nousussa sama kuvio toistui. Itseäni huvitti hiukan, ja samalla yritin juosta omaa tahtiani ja olla lähtemättä kisailemaan hänen kanssaan. 26. kilometriaikani oli 04:43. Auroran sillan ylityksen jälkeen tulleessa alamäessä menin taas kyseisen naisen ohi. Mannerheimintielle tultaessa alkoi pitkä loiva nousu, jossa menin oman tuntemukseni mukaan ja annoin hänen taas ohittaa minut ja hiljalleen kasvattaa etumatkaa.

Noususta johtuen 27. kilometriaika oli melko hidas 04:59. En kuitenkaan huolestunut, vaan otin vahingon takaisin seuraavassa laskussa 28. kilometriajalla 04:31. Huoltopisteellä toimin tuttuun tapaan juomalla vettä. Sateen lakattua hyvän aikaa sitten kaipasin myös viilennystä, joten aiempien maratonieni tapaan sivelin vettä myös käsivarsille, kasvoille ja niskaan.

Pikku-Huopalahden rantaa mentäessä mietiskelin, että kohta on 30 km takana, eikä juoksu tunnu vielä ollenkaan pahalta. Tähän asti syke oli pysynyt hyvin 171-172 -välillä, mutta nyt alkoi pientä nousua olla havaittavissa. En halunnut kuitenkaan hidastaa vauhtia, vaan päätin ottaa riskin ja katsoa, jaksanko vähän korkeammilla sykkeillä loppuun asti. 29. kilometriaika oli 04:42, eli hyvin riittävää tasoa 3:20-alituksen kannalta, kuten myös 04:46-ajalla täyttynyt 30. kilometri.

Näillä paikkeilla tultiin Maximin geelipisteelle, josta otin mukaan kolme geeliä, vaikka omiakin oli jäljellä ihan riittävästi. Geelien tunkeminen vauhdissa vyöhön osoittautuikin yllättävän hankalaksi, ja syke nousi niiden kanssa äheltäessäni. Vaikka edettin käytännössä tasaisella alustalla, niin 31. kilometriaikakin lipsahti yli viiden minuutin: 05:04. Soimasin vähän itseäni, kun olin turhaan ottanut geelejä, mutta ei auttanut kuin jatkaa eteenpäin.

Lehtisaaren alussa oli taas tuttu ylämäki, jonka otin rauhallisesti. Vastaan tuli myös huoltopiste. Näistä johtuen 32. kilometriaika oli melko hidas 04:56. Aloin taas vähän huolestua tavoitteestani lipsumisesta. Yritin saada tahdin takaisin 4:40/km:n tuntumaan. Kohta tultiin taas huoltopisteelle, josta otin vain nopean kulauksen vettä. 33. kilometri täyttyi ajalla 04:46.

Kohta lähdettiin nousemaan kohti Länsiväylän ylitystä. Pitkä loiva nousu tuntui jo, ja 34. kilometriaika oli siitä johtuen 05:12 eli koko matkan hitain. Sitten päästiin pitkään loivaan alamäkeen, ja yritin lisätä vauhtia. Tajusin myös, että maaliin on matkaa enää kahdeksan kilometriä. Tässä vaiheessa alkoi tuntua, että ohitan melko paljon muita juoksijoita, ja se tuntui tietenkin hyvältä. 35. kilometriaika oli 04:36, eli vauhdin lisäys oli onnistunut. Syke tosin oli noussut vielä pari pykälää. Näillä paikkeilla ohitin myös aiemmin mainitun naisen, enkä nähnyt häntä enää tämän jälkeen koko matkalla.

36. kilometriaika oli 04:47. Yritin laskea päässäni, miten tähänastinen vauhtini suhtautuisi 3:20-loppuaikaan, ja tajusin olevani puolisen minuuttia tuosta tavoitteesta jäljessä! Alunperin olin ajatellut aloittaa loppukirin Baanan alusta, mutta nyt päätin, että laitan kaiken peliin ja yritän tosissani päästä 3:20-rajan alle. Syke oli jo 177 luokkaa, mutta vauhti lisääntyi ja 37. kilometriaika oli 04:40. Lauttasaaren sillan jälkeen mietin, että enää kilometrin verran ja oltaisiin Baanalla. Matka painoi jo jaloissa, mutta toisaalta maalin läheisyys innosti. Kiinnitin myös huomiota siihen, että yllättävän yksin sain juosta tässä vaiheessa matkaa. Samanvauhtisia kanssajuoksijoita ei siis juurikaan ollut, eli vauhdin ylläpitämiseen ei saanut henkistä vetoapua muilta.

38. kilometri täyttyi ajalla 04:30. "Neljä kilometriä enää" oli ajatukseni. Syke oli jo 178, mutta painelin täyttä höyryä kohti Baanaa. Sille käännyttäessä oli paljon kannustajia, ja he ilmeisesti huomasivat tsemppini, koska intoutuivat kannustamaan ohi juostessani. Kannustus tuntui hyvältä Baanan loivaan ylämäkeen kurvatessani. 39. kilometriaika oli 04:48, ja laskin taas paljonko minulla olisi marginaalia. Tulin siihen tulokseen, että olisin sittenkin ehkä 15 sekuntia edellä tavoitetta, ja sain tästä vielä lisää intoa ja luottamusta sen yrittämiseen.

40 km tuli täyteen kilometriajalla 04:43. Kansalaistorilla oli myös paljon kannustajia, ja jaksoin jopa näyttää heille peukkua ja hymyillä. Vastavuoroisesti sain kannustusta ja juoksin kohti Töölönlahtea. Sen rannassa täyttyi seuraava kilometri ajalla 04:37. Aloin olla jo aika luottavainen 3:20-alituksen suhteen, mutta en uskaltanut höllätä vauhtia yhtään. Viimeinen huoltopiste oli melkein heti 41. kilometrimerkin jälkeen, mutta maali oli niin lähellä, että en halunnut käyttää siinä ylimääräistä aikaa. Otin kuitenkin yhden vesimukin käteeni ja join siitä nopeasti tilkan.

Lähtöalueen kautta kaarrettiin kohti maalia. Mannerheimintien varressa odottelin jo maaliin johtavaa opastusta, mutta sitä ei tuntunut tulevan. Pieni epätoivo iski, kun katselin kelloa ja ajan etenemistä. Viimein kuitenkin näin kohdan, josta maalia kohti käännytään. Samassa kohtaa oli myös 42 kilometrin merkki, ja kilometriaikani oli 04:39. Tässä kohtaa olin kohtalaisen varma, että pääsen alle 3:20:n.

Noin sata metriä juostiin vielä Bolliksen ulkopuolella, ja sitten käännyttiin sinne sisään. Maali näkyi, ja katsoin vielä kelloani. Aikaa oli, ja kun huomasin viimeisessä kaarteessa ja maalin lähellä olevat valokuvaajat ja yleisön kannustuksen, tein vielä tuuletuksia ja menin kurvin kädet lentokoneen siiviksi levitettynä. Tämä selvästi huomattiin yleisössä, josta lähti vielä vähän lisää ääntä. Maaliviivalle tullessani olin todella tyytyväinen ja pysäytin kelloni tavoitteen mukaisessa, uudessa ennätysajassani. Siirryin maalihuoltoon, jossa join ja söin heti tarjolla olleita tuotteita, ja jäin alueelle odottelemaan työkaveriani.

Viimevuotiseen tapaan HCM:stä jäi taas todella hyvä kuva. Sää tosin ei ollut ihan paras mahdollinen alun sateen takia, mutta muuten kaikki oli kohdallaan. Juoksukin sujui käytännössä ilman mitään ongelmia ja oma ennätys syntyi kohtalaisen helposti. Tankkauskokeilu ilman pastaa tuotti myös niin hyvän tuloksen, että taidanpa käyttää samaa tankkaustapaa jatkossakin.

Kilometriajat ja keskisykkeet kuvaajana:

Kilometriajat ja keskisykkeet taulukkona (sykemittarini mukaan matka oli 42,41 km, mutta taulukon ajat on korjattu todellisen matkan mukaisiksi):

Takaisin etusivulle