Johdatus Babylon 5:n universumiin

(Kirjoitus Finnzine-lehteen kesällä -97; hiukan ennen kuin Babylon 5:n esitys alkoi Suomessa. Artikkeli on täysin koskematon, joten en allekirjoita enää aivan kaikkea, mitä siinä sanotaan.)

[Babylon5] Yleisradion TV2 ottaa monien SciFi-harrastajien iloksi kaikkien aikojen SciFi-TV-sarjojan kuninkaan, Babylon 5:n, ohjelmistoonsa 17.8.1997 alkaen. Mutta mikä tekee tästä sarjasta erilaisen? Miksi juuri Babylon 5:n esittämisen puolesta järjestettiin melkeinpä kansanliike SciFi-nörttien keskuudessa? Yritän tässä artikkelissä vähän selvitellä tätä asiaa sillä fanaattisuudella, johon vain 85 jaksoa Babylon 5:ttä uudelleen ja uudelleen katsellut pystyy. Pyrin välttämään suoria vertauksia Star Trekin uudempiin sarjoihin, mutta koska ne ovat ainoat SciFi-sarjat, jotka lähes kaikki tuntevat, ei muita kiintopisteitä juuri ole.

Ihmiskunnan kolmannen ajan aamunkoitto

Vuonna 2257 ihmiskunta on vielä kaukana ongelmiensa ratkaisusta. Maa toipuu vieläkin kymmenen vuotta sitten päättyneestä sodastaan Minbarin Federaatiota vastaan. Horjuvaa rauhaa pönkittämään on puolueettomalle alueelle rakennettu valtava, kahdeksisen kilometriä pitkä avaruusasema Babylon 5, joka neljännesmiljoonine ihmisineen ja muukalaisineen toimii samaan aikaan eräänlaisena lajienvälisenä YK:na, valtavana kauppakeskuksena ja eri lajien kohtaamispaikkana.

Kolmensadan vuoden aikana tekniikka on kehittynyt huimasti, mutta ihmiset sitäkin vähemmän. Tavallisen ihmisen asema ei yltiökapitalistiseksi valuneessa yhteiskuntajärjestyksessä ole kummoinen, ellei ole rahaa. Rahan merkitys on korostunut, koska kaikenlainen sosiaaliturva tuntuu olevan vierasta. Esimerkiksi ne ihmiset, jotka ovat menneet Babylon 5:lle paremman elämän toivossa, mutta ovat syystä tai toisesta menettäneet omaisuutensa, eivät edes voi palata Maahan, vaan joutuvat elämään kaikkein alimpana luokkana, notkujina (lurkers), mikä ei juuri ole orjan asemaa parempi.

Koska Maa on aseman suurin rahoittaja, koostuu aseman sotilaallinen henkilökuntakin ihmisistä. Ehkä mielenkiintoisin hahmo sarjan alussa on koko aseman komentaja Jeffrey Sinclair (Michael O'Hare), jolla tuntuu olevan salaisuuksia vaikka toisille jakaa.

Pääsivilisaatiot

Babylon 5:n maailmassa on viisi suurta Babylon 5:n neuvoston muodostavaa sotilaallista mahtia, ja useita pienempiä sivilisaatioita, joilla on neuvostossa puhe- muttei äänioikeutta. Pääsivilisaatiot ovat nuorimmasta vanhimpaan seuraavat:

[G'Kar] Narnit ovat ulkonäöltään liskomaisia olioita, joita neuvostossa edustaa suurlähettiläs G'Kar (Andreas Katsulas). Narnit ovat joutuneet käymään kovan kansainvälisyyskasvatuksen: satakunta vuotta sitten toinen päälajeista, centaurit, hyökkäsivät Narnille, jolla siihen aikaan vallitsi tekniikaltaan alkeellinen maatalouskulttuuri. Narneilta meni 50 vuotta oppia valloittajien tekniikka ja tavat ennen kuin saivat ajettua nämä tiehensä. Tähän mennessä centaurit olivat kuitenkin ehtineet ryöstää ja saastuttaa planeetan lähestulkoon asuinkelvottomaksi. Narnit ovat vakaasti päättäneet olla antamatta moisen koskaan tapahtua enää, mikä näkyy selvästi G'Karin agressiivisessa olemuksessa.

[Sinclair] Ihmiset saivat ensimmäisen kosketuksensa toiseen kultturiin satakunta vuotta sitten, ja niin ikään kohtaamalla centaurit. Ilmeisesti Maan sotavoiman katsottiin olleen liian suuri, koska centaurit tyytyivät vain luomaan itselleen edulliset kauppasuhteet Maan kanssa. He toivat ihmisille ensimmäiset hyppyportit, jotka mahdollistavat valoa nopeamman matkustamisen. Maata neuvostossa edustaa komentaja Jeffrey Sinclair.

[Londo] Centaurit ovat matkanneet tähtien välillä ainakin satoja vuosia. Muutamia kymmeniä vuosia sitten alkanut imperiumin murentuminen harmittaa viinaan ja naisiin menevää centaurien puhemiestä, suurlähettiläs Londo Mollaria (Peter Jurasik), paljon enemmän kuin heti sarjan alussa edes uskoisi. Londo toivoo saavansa joskus palautettua Centaurin tasavallan entiseen loistoonsa.

[Delenn] [Lennier] Syvästi uskonnolliset minbaarit ovat ihmisille vieläkin melkoinen arvoitus. Sota, joka alkoi erehdyksestä ihmisten ja minbaarien ensikohtaamisessa tapahtuneesta väärinkäsityksestä kaksitoista vuotta sitten, loppui vielä merkillisemmin kuin alkoi. Minbaarit olivat voittaneet yhtä pientä poikkeusta lukuunottamatta kaikki taistelunsa Maata vastaan. Lopulta lähes kaikki vastarinta oli tuhottu ja minbaarit tulivan aurinkokuntaamme tekemään lopun ihmiskunnasta. Kuitenkin juuri lopullisen voittonsa edellä minbaarit yhtäkkiä antautuivat ja sota päättyi virallisesti Maan voittoon. Minbarin Federaatiota edustaa asemalla suurlähettiläs Delenn (Mira Furlan).

[Kosh] Vanhin suurista lajeista ovat vorlonit. Vorloneista ei tiedetä juuri yhtään mitään; ei edes sitä, miltä he näyttävät. Jopa Babylon 5:lle vuoden sen avaamisen jälkeen saapuva suurlähettiläs Kosh Naranek pysyttelee koko ajan suojapukunsa sisällä. Virallisen selityksen mukaan se tarvitaan hengissäpysymiseen, mutta kaikki eivät tätä usko.

Sarjan synty ja JMS

Sarja Babylon 5 on syntynyt hyvin eri lailla kuin amerikkalaiset TV-sarjat yleensä. Se ei ole mikään komiteatuote, vaan yhden miehen, Joe M. Straczynskin (JMS) keksintö.

JMS alkoi suunnitella sarjaa jo ennen 1980-luvun puolta väliä, ja kun rahoitus lopultakin saatiin Warner Brothersilta vuonna 1993, oli tarina jo hyvin pitkälle kehitelty. Aivan, tarina. Babylon 5 on nimenomaan TV-sarja. Kyseessä on viiden vuoden tarina, jossa vauhtia otetaan vuosi vuodelta lisää niin, että välillä päätä huimaa.

JMS kävi vuosikausia kysymässä rahoitusta TV-yhtiöiltä, kunnes lopulta Warner Brothers heilautti vihreää lippua pilotille. Ja kun tämä menestyi televisiossa kohtuullisen hyvin, ei edes Paramountin yritys murskata kilpailu omalla Star Trek -universumiin sijoittuvalla avaruusasemasarjalla estänyt WB:tä antamasta JMS:lle rahaa ensimmäistä tuotantokautta varten.

Parhaillaan Yhdysvalloissa esitetään neljättä tuotantokautta, ja viidennen ja viimeisen vuoden kuvaukset ovat käynnissä.

Yhden fanin koukuttuminen

Kun reilut kolme vuotta sitten kuulin ensimmäisen kerran uudesta SciFi-sarjasta Babylon 5, olin aika skeptisellä kannalla. Eihän kukaan ole Star Trekkejä lukuun ottamatta saanut aikaiseksi mitään vähänkään puoliasiallista scifiyritelmää. Kun ystävät kuitenkin tyrkyttivät vallan jumalattoman huonolla kuvan- ja äänenlaadulla varustettuja kopionkopionkopiovideoita kouraani, päätin antaa sarjalle mahdollisuuden. Eihän siinä menetä kuin vähän aikaa.

Katsoin pilotin, joka ei juurikaan vakuuttanut. Vaikka useita sinänsä mielenkiintoisia kysymyksiä heitettiin ilmaan, vaikutti homma aivan liian selkeältä hyvis-pahis-asettelulta. Pöö.

[Epsilon 3] Katsoin neljä ensimmäistä jaksoa. Kyllähän niitä nyt katsoi, mutta enpä olisi tuntenut jääväni mitään paitsi, vaikken olisi koskaan nähnyt sarjaa enempää.

Mutta sitten katsoinkin seuraavat neljä jaksoa, ja niiden joukossa jakson 8 (And the Sky Full of Stars). Täysin äkkiarvaamatta tajusin, että tässä SciFi-sarjassahan on jotain, mitä missään muussa ei ole koskaan ollut: jatkuvuutta. Tässähän todellakin kaikki vaikuttaa kaikkeen, eikä mitään unohdeta. Nyt olikin kiire saada uusia jaksoja ja viimeistään jakson 13 (Signs and Portents) jälkeen olen ollut lopullisesti koukussa.

[Garibaldi ja Winters] Nykyään minun on kovin kiusallista katsella kaikkia muita SciFi-sarjoja, Star Trekit mukaan lukien. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ne eivät oikein sytytä. Jo pelkästään ison punaisen resettinappulan painaminen joka jakson lopussa tympii niin vietävästi.

Kerroin tämän tarinan siksi, että kun sarja joskus syksyllä alkaa, älä, hyvä lukijani, tuomitse sitä pilotin perusteella. Katso sitä ainakin tuohon jaksoon 8 asti. Jos sarja sittenkään ei tunnu pätkääkään kiinnostavalta, hyvä on. Ainakin olet antanut sille mahdollisuuden. Mutta varoitan, että sarja paranee koko ajan tuosta jaksosta eteenpäinkin.

Miksi juuri Babylon 5

Mikä sitten erottaa Babylon 5:n kaikista muista TV-sarjoisa, ja etenkin kaikille tutuista Star Trek -sarjoista? Tässä on pieni lista asioista, joita itse arvostan Babylon 5:ssä.

[Starfury]

Jatkuvuus. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Henkilö, joka katsoo kaikki jaksot tajuaa monia asioita paljon paremmin kuin satunnainen katsoja. Lisäksi jaksoja voi katsella uudelleen jälkeenpäin ja ihmetellä, kuinka ei ollut huomannut monia selviä vinkkejä tulevaisuuteen.
Pakottaa ajattelemaan. Babylon 5 käsittelee usein vaikeitakin ongelmia. Se ei kuitenkaan tarjoa ongelmiin ainoaa ja ehdottoman oikeaa poliittisesti korrektia vastausta. Jaksot eivät pääty moraalisaarnoihin siitä, mitä olisi pitänyt tehdä. Ei ole mustaa ja valkoista, vaan harmaan eri sävyjä. Katsojan on itse päätettävä, kuka on oikeassa ja kenen mielipidettä kannattaa.
Liike. Babylon 5:n maailma ei ole muuttumaton. Jaksojen lopussa ei paineta suurta punaista resettinappulaa, joka saa hahmot unohtamaan kaikki tapahtuneet asiat ennen seuraavan viikon seikkailua. Ehei. Pahat teot palaavat aina kummittelemaan, ja joskus hyvätkin. Ja vuosien varrella jopa päähenkilöiden luonteet ja toimintatavat muuttuvat. Puhumattakaan itse Babylon 5:n asemasta.
Alku ja loppu. JMS on sanonut, että hänellä on ollut viimeisen jakson viimeinen kohtaus tiedossa jo ennen kuin ensimmäisenkään jakson ensimmäistä kohtausta on kuvattu. Ja tämä todellakin näkyy sarjassa. Koskaan ennen ei SciFi-sarja - eikä oikeastaan mikään monivuotinen TV-sarja - ole pysynyt yhtä hyvin kasassa ilman sisäisiä ristiriitaisuuksia.
JMS on luvannut sarjastaan: "No cute kids or robots. Ever." Eli: "Ei koskaan söpöjä kakaroita eikä robotteja." Jos sinua ärsyttivät suuresti trekkijaksot, joissa Wesley Crusher pelasti tai melkein tuhosi maailmankaikkeuden, niitä ei tässä sarjassa ole.
Ei holokantta, ei moraalisaarnoja jakson lopussa, ei fasistista Prime Directiveä, ei mukakaljaa (synth ale), ei jumaliakin hurskaampia ihmisiä, ei viikon muukalaista joka melkein tuhoaa sankarit mutta onkin ihan kiltti, ei teknobäbbleä ("reverse the optopolarization of the magnetic power conductor"), ei Wesleytä.
SciFi-asetelmistaan huolimatta Babylon 5 ei kerro välkkyvistä valoista ja ihmetekniikasta, vaan ihmisistä, heidän teoistaan ja tekojensa seurauksista. Sen paremmin hyvät kuin pahatkaan teot eivät koskaan jää ilman seurauksia. Tosin seurauksetkaan eivät ole aina sitä, mitä odottaisi.
Erikoisefektit. Babylon 5 on ensimmäinen TV-sarja, jossa avaruusefektit on tehty oikein: tietokoneella 3d-renderöidyt alukset lentävät lopultakin kuten kolmiulotteisessa avaruudessa kuuluukin, eivätkä taistelut näytä avaruuteen siirretyiltä lentokonetaisteluilta.
Ihmissuhteet. Myöskin ihmissuhteet ovat sarjassa dynaamisia ja muuttuvia. Ja vaikka jotkut kovan SciFin ystävät ovatkin väittäneet, että sarjassa on liikaa päähenkilöiden välisten suhteiden selvittelyä (nk. ihmissuhdemössö), en voi yhtyä tähän mielipiteeseen.
Tummuus. Babylon 5 ei ole pumpattu täyteen tekopirteyttä. Joskus asiat ja päähenkilöidemme näppäryys saa asiat päättymään hyvin, kun taas joskus käy todella huonosti. Joskus taas asiat jätetään kokonaan auki. Mutta päin vastoin kuin vaikkapa X-filesissä, auki jätettyihin asioihin palataan lähes aina uudelleen.
Ei turvaa. Päähenkilöille voi käydä huonosti. Jopa henki voi lähteä. Ja vielä ilman kuolleistapalaamisen mahdollisuutta (noh, melkein). Jos siis lempisankari joutuu elämää suurempaan pulaan, ei riitä, että kysyy itseltään, miten tämä ongelmastaan selviää. Pitää kysyä myös, selviääkö tämä lainkaan.
Musiikki. Christopher Franke, joka tunnetaan parhaiten Tangerine Dreamin perustajajäsenenä, on yhdessä Berliinin filharmoonikoiden kanssa tehnyt sarjaan pilottia lukuun ottamatta kaiken musiikin. Tämä saa myös musiikin toimimaan hyvin sulavana, yhdenmukaisena mutta silti aina muuttuvana jaksosta toiseen. Kuten muukin sarja, tätä musiikkia ei oikein voi verrata mihinkään jo olemassa olevaan sarjaan.
Yhtenäisyys. Tämä pitää mainita vielä kerran. 2. tuotantokauden lopulla JMS totesi, ettei voi enää antaa jaksoja muille käsikirjoitettaviksi, koska käsikirjoitukset on kerta kaikkiaan liian vaikea sovittaa saumattomasti yhä nopeutuvaan tarinaan. Niinpä JMS on käsikirjoittanut viimeiset 50 jaksoa itse. Tämä ylittää reilusti edellisen Terry Nationin Blake's 7:n 13:n jakson ennätyksen.

Ei Babylon 5 ideaalinen ole. On siinä huonojakin jaksoja. Mutta vaikka keskinkertaisia jaksoja sarjassa on jonkun verran etenkin ensimmäisenä vuonna, niin varsinaisesti huonoja jaksoja, joiden katsominen uudelleen on kiusallista, on mielestäni vain kolme kappaletta (Infection, TKO, ja Grey 17 Is Missingin a-juoni). Kolme 80:stä ei ole lainkaan hassummin.

Varo spoilereita

Kuten kerroinkin, muutos on yksi Babylon 5:n kantavia voimia. Ja koska ensimmäisellä katsomiskerralla yksi hauskoista pointeista on yrittää arvella, mihin suuntaa sarja seuraavaksi etenee, yrittäkää välttää ennakkotietoja eli spoilereita. Yleensä sarjaa katsoneet ihmiset ymmärtävät välttää niiden antamista, ja siksi olen joutunut itsekin koko ajan tätä kirjoittaessani puremaan kieltäni etten mene kertomaan etukäteen muutamia isoja juonenkäännöksiä, jotka selvittäisivät hyvin joitakin esittämiäni argumentteja.

Uskokaa minua, kun sanon, ettette halua vielä tietää, miten tarinassa parin vuoden päästä on käynyt. Jos ette tiedä tapahtumia etukäteen, tulette vielä pudottamaan leukanne hämmästyksestä lattialle pariinkin kertaan.

Syksyä odottelemaan

Tiedän, että tämän hehkutuksen jälkeen moni lukija on epäilevällä kannalla. Kun itse luen tai kuulen jonkun hehkuttavan jotain maasta taivaisiin, alan epäillä vakavasti keisarin vaatteet -syndroomaa. Mutta toivoisin, että te kovimmatkin Star Trekin fanit antaisitte sarjalle mahdollisuuden. Ei SciFiä nyt niin paljoa Suomen TV:ssä esitetä, ettei joukkoon mahtuisi uusikin sarja. Ja muistakaa nauhoittaa jaksot, tulette kiittämään siitä itseänne myöhemmin.

Nyt sitten jäämmekin odottamaan, miten Babylon 5 otetaan Suomessa vastaan. Pidän viikottaista kommenttipalstaa Internetin uutisryhmässä finet.harrastus.babylon5 . Kohdataan ja keskustellaan siis siellä!

Henrik Herranen, http://www.cs.tut.fi/~leopold/
e-mail: leopold.cs.tut.fi

Tämän artikkelin varhaisempi versio on julkaistu Finnzine-lehden numerossa 2/97.