Eri maissa pandemiaan on suhtauduttu eri kovin tavoin. Alla pari tämän artikkelin kannalta oleellista esimerkkiä.
Kahden kuukauden kovan, lähes maanlaajuisen karanteenin päätteeksi Kiinassa on päästy tilanteeseen, jossa uusia päivittäisiä tapauksia tulee enää noin 20, ja niistäkin suurin osa on peräisin ulkomailta tulleilta / palanneilta ihmisiä. Sairaiden määrä laskee noin tuhannella päivässä, koska uusia sairaustapauksia ei käytännössä enää ole. Viimeinen väliaikainen kenttäsairaala suljettiin viime viikolla. Käyttämättömiksi jääviä hoitolaitteita toimitetaan Eurooppaan. Taloudellista toimintaa ollaan hiljalleen ja varovaisin askelein käynnistämässä. Tämmöinen tulos melkein puolentoista miljardin asukkaan maassa hipoo mielikuvituksen rajoja.
Italiassa tyydyttiin heiluttelemaan käsiä lähikuppiloissa poskisuudelmien kera, jonka seurauksena tautimäärät lähtivät eksponentiaaliseen nousuun. Jopa maailman parhaaksi väitetty terveydenhuoltojärjestelmä romahti jättiläismäisen potilaspaineen alla. Ongelmaa pahensi se, että eristyksen puutteen takia epidemia pääsi iskemään täydellä teholla vanhemman väen kimppuun. Päivittäisiä uusia tapauksia tulee tällä hetkellä noin 3500 ja kuolleita yli 300. Kiinan kuolleiden määrä tullaan ylittämään loppuviikosta.
Etelä-Koreassa päätettiin, ettei pelolla anneta valtaa, vaan tauti nujerretaan. Ennen kuin epidemiaa voi parantaa, täytyy se tuntea. Siksi testauksen määrä nostettiin WHO:n ohjeistuksen mukaan pilviin (tätä kirjoitettaessa reilusti yli 300'000 testiä tehty 51 miljoonan asukkaan maassa, vrt. Suomi 3000 testiä). Aluksi tämä tietenkin tuotti todella ikäviä tartuntalukuja, kun kaikki todelliset tapaukset löydettiin. Mutta se mahdollisti tartuntaketjujen seuraamisen ja täsmäeristykset.
Kansalaisia seurattiin (ja seurataan vieläkin) mm. kännykkään asennetun appin avulla, ja jokainen sairastunut pyrittiin (ja pyritään) saamaan hoitoon. Lopputulos: siinä, missä Italian tapausten määrä on edelleenkin hallitsemattomassa räjähdyksessä, on Etelä-Korassa tapausten määrä alkanut hidastua heti maaliskuun alussa, ja sairaiden määrä on alkanut suorastaan laskea maaliskuun puolessa välissä. Myöskään terveydenhuolto ei ehtinyt ylikuormittunua, ei ainakaan toivottomasti, ja kuolleiden määrä on saatu pidettyä pienenä murto-osana Italian vastaavasta. Päivittäisiä uusia tapauksia tulee tällä hetkellä alle sata, ja luku on loivasti pienenemään päin. Kuolleita on tullut viimeisen kuukauden aikana korkeintaan viisi päivässä.
Suureksi yllätyksekseni Suomen hallitus kuitenkin ilmoitti toissapäivänä mittavista toimista kansalaisten liikkumisen ja näin ollen myös pandemian leviämisen rajoittamiseksi. Koulut, elokuvateatterit ja lähes kaikki on peruttu ja suljettu, ja saipa sosiaalidemokraattien johtama hallituksemme jopa rajamme kiinni henkilöliikenteeltä. 70 vuotta täyttäneet ovat kategorisesti karanteenissa. Mutta kuinka kauan näin voidaan jatkaa?
Mikä meiltä vielä puuttuisi, olisi kunnon testaaminen ja taudin rajaaminen niin, ettei kaikkien tarvitsisi olla osittais- tai kokovartalokaranteenissa. Etelä-Koreaa kannattaisi seurata. Ilmeisesti yksi syy testaamisen vähyyteen on se, ettei meillä ole - ainakaan vielä - riittävästi testauskapasiteettia. Testauskapasiteetti korjautuu ajan kanssa, mahdollisesti piankin. Sen jälkeen kysymys on siitä, onko meillä todellista halua päästä koronaviruksesta eroon.
Kun Kiina kerran on päässyt koronavirusepidemiasta eroon, sillä ei tule olemaan enää mitään halua ottaa siitä uutta kierrosta. Siellä ei myöskään ole hyväksytty täällä päin maailmaa toitotettua faktaa, että kymmenien prosenttien nyt vaan täytyy kärsiä tauti joko nyt tai myöhemmin, ihmisuhreista ja taloudellisista tappioista välittämättä. Puolentoista miljardin asukkaan maassa reilut 80'000 on taudin sairastanut, ja Kiina näyttäisi olevan vakaasti sitä mieltä, että tämä jää nyt tähän, jotta patterikäyttöisten melamiinirauhankyyhkyjen vienti länsimaihin ei alkaisi toista kertaa yskiä, ja että länsimaat unohtaisivat mahdollisimman pian nurinansa huoltovarmuudesta ja tavaraketjujen lyhentämisistä ja monipuolistamisista.
Ne maat, joissa testaaminen, rajaaminen ja paraneminen onnistuu, esimerkkeinä Kiina ja Etelä-Korea, alkavat jossain vaiheessa julistaa itsensä pandemiavapaiksi alueiksi.
Kun näitä maita kertyy useampia, ne sopivat keskenään tai WHO:n välityksellä siitä, miten sanat "pandemiavapaa alue" määritellään. Ja kun menee vielä hetki, nämä maat aloittavat varovasti henkilöliikenteen välillään. Rajavalvonta on tiukkaa, kuten vieraiden valvonta muutenkin (kännykkäsovellukset, säännölliset kuumemittaukset ja satunnaistetut testit alle kahden viikon matkoilla, jne), mutta henkilöliikenne alkaa pikku hiljaa taas liikkua maiden välillä. Saastaisista maista ei näihin maihin ole tulemista - ei ainakaan ilman itse maksettua vähintään 14 vuorokauden karanteenia maahantuloviranomaisten osoittamassa vastaanottokeskuksessa.
Kun henkilöliikenne puhtaiden maiden välillä alkaa taas toimia, huomataan useammassakin maassa, että tähän kerhoon olisi aika mukava kuulua, ja silloin aletaan hyväksi havaittuja toimia tehdä aika monessakin paikassa. Yhtäkkiä kännykkäseuranta alkaa länsimaissakin kuulostaa aivan hyväksyttävälle ajatukselle. Näistä askeleista alkaa COVID-19:n hävittäminen suurimmasta osasta maailman maita.
Muuten olen sitä mieltä, että Suomen kannattaisi liittyä tähän puhtaiden maiden herrakerhoon ensimmäisten joukossa. Sen lisäksi, että hävittämällä korona saadaan minimoitua inhimillinen kärsimys ja tarpeettomat kuolemat maassamme, kerhoon liittyneet maat tulevat väkisinkin saamaan erilaisia maailmanlaajuisia etuja, kun liikenne näiden maiden välillä normalisoituu.
Siinäpä se ennustus. Palataan asiaan ensi vuonna, tai kun jotain oleellista tapahtuu.
Tampereella 18.3.2020
Henrik Herranen
Hesari taas on niin ikään eilen kirjoittanut merkittävän artikkelin otsikolla Vain hätäjarru ja onni pelastavat muun Euroopan Italian kohtalolta, sanoo saksalaisvirologi.
23.3: Löysin muutaman päivän takaisen erittäin hyvän artikkelin, Coronavirus: The Hammer and the Dance, jonka ajatuksilla on paljonkin yhteistä omieni kanssa. Kannattaa lukea.
COVID-19, päivittyvä mediaseuranta.