Edustuksellista demokratiaa puoluevallan sijasta

Muistakaa, että olipa valtiovalta kenen tahansa hallussa, kyseinen hallitsija käyttää sitä aina ensisijaisesti omaksi hyväkseen.

Jos haluamme kansan parasta, meidän täytyy pitää huolehtia siitä, että valta on kansalla, eikä jollain pienellä eliitillä. Jos näyttää siltä, että puolueilla menee paksusti, ei siis välttämättä hyvin kansakunnan kannalta, se johtuu siitä, että puolueilla on valtaa pönkittää omaa hyvinvointiaan.

Puolueiden valta on joidenkin mukaan kansanvaltaa myös, koska puolueet koostuvat puolueiden jäsenistä, jotka ovat tavallisia kansalaisia. On hyvä kuitenkin muistaa, että puolueet muodostavat yhden lisäportaan kansalaisten vaikutusvallan tielle.

Nykyinen valtahierarkia suomalaisessa yhteiskunnassa:

Hallitusvalta

• Hallitus
• Puoluejohtajat
• Puolueet
• Kansalaiset

• Eduskunta
• Puoluekeskeinen vaalijärjestelmä ja puoluekuri
• Kansalaiset

• Tasavallan presidentti
• Puolueita suosiva vaalitapa
• Kansalaiset

Ylläolevan esityksen on tarkoitus selventää, kuinka puolueet ovat kaikissa valtionhallinnon haaroissa mukana etäännyttämässä kansalaisia päättäjistä ja päätöksenteosta ja siten heikentämässä kansanvaltaa.

Edustuksellinen järjestelmä, jota usein myös edustukselliseksi demokratiaksi nimitetään, on hyvä asia, sillä oikein toteutettuna sen avulla on mahdollista yhdistää suoran demokratian ja diktatuurin hyvät puolet. Edustuksellinen järjestelmä, mikäli siihen yhdistetään kansanvalta eli demokratia, parhaimmillaan toimii hyvin kansakunnan tahdon mukaisesti ja on lisäksi tehokas.

Otetaan tarkasteluun valtionhallinnon ylimmät instituutiot:

• Presidentti
• Hallitus
• Eduskunta

Perusperiaate tuli edellä jo selväksi, mutta asia ei ole aivan niin yksinkertainen. On useita asioita, joista on etukäteen viisaasti huolehdittava. Nämä asiat ovat:

1. Eduskunnan täytyy edustaa kansalaisten tahtoa mahdollisimman tarkkaan ja suhteellisesti.
2. Hallituksen täytyy edustaa kansalaisten tahtoa ja kansalaisten pätevimpien ja kyvykkäimpien ehdotonta kärkeä.
3. Hallituksen täytyy olla sisäisesti toimintakykyinen.
4. Hallituksen tehtäviin ei saa liittyä sellaisia elementtejä, jotka turhaan haittaisivat sen toimintakykyä.
5. Hallituksella ei saa olla päällekkäisiä sidonnaisuuksia muihin hallintoelimiin, kuten eduskunta tai ministeriöt.
6. Valtakunnan johtajat ovat tehtävissään päätoimisia.
7. Mahdolliset ristiriidat tai epäluottamus hallituksen ja eduskunnan välillä ovat viime kädessä kansalaisten ratkaistavissa.
8. Presidentille jätetään vain sellaisia tehtäviä, joita ei voida tyydyttävästi siirtää hallituksen tai eduskunnan vastuulle.

1. Eduskunta valitaan vapailla vaaleilla. Vaalitapa on siirtoäänivaali ja vaalipiirejä on koko maassa tasan yksi. Muitakin vaalitapoja, parempia kuin d'Hondt, on kehitetty ja myös kehitteillä, mutta siirtoäänivaalitapa on paras ratkaisu eduskuntavaaleihin silloin, kun kullakin kansanedustajalla on äänivaltaa eduskunnassa yhden äänen verran. Hyvän vaalitavan ansiosta alueellinen edustus ei painotu suuriin asutuskeskuksiin ja vaalituloksen suhteellisuus johtaa automaattisesti eduskunnan mahdollisimman hyvään edustavuuteen. Eri vaalitapoihin tutustuminen helpottaa asian ymmärtämistä.
2. Hallituksen jäsenet eivät ole ministereitä. Näin ollen ministerit eivät pääse haittaamaan hallituksen työskentelyä kiistelemällä määrärahoista ja valtaoikeuksista hallituksen sisällä.
3. Hallituksen jäsenet eivät voi olla myöskään kansanedustajia, koska sellainen johtaisi moraalisesti epäilyttävään käytäntöön, jossa hallituksen jäsenet äänestäisivät omien esitystensä puolesta eduskunnassa.
4. Kansalaiset valitsevat hallituksen vaaleissa. Koska hallituksen kuitenkin täytyy olla sisäisesti toimintakykyinen, ei hallitusta voida valita samalla menetelmällä yksilöittäin, niin kuin eduskunnan kokoonpano. Hallituksen toimintakyky on keskeinen vaatimus hyvälle hallitukselle. Yksilökeskeisellä vaalitavalla valittu hallitus ei välttämättä olisi sisäisesti toimintakykyinen. Se on kyllä periaatteessa mahdollista, mutta ei riittävän varmaa. Siksi hallitusvaalien ehdokkaat ovat ennen vaaleja muodostettuja vaalikelpoisten ja kunniallisten kansalaisten muodostamia ryhmiä. Näin kansalaisten tehtäväksi jää valita, mikä ehdokkaiksi asettuneista ryhmistä sopii parhaiten hallituksen asemaan.
5. Oikean vaalitavan ja riittävän pitkän kampanjakauden avulla huolehditaan siitä, että hallituksen näkemys on riittävän lähellä kansakunnan enemmistön näkemystä olematta silti mikään kompromissi. Hallituksen valitsemiseen sopii vaalitavaksi enemmistövertailuvaali. Siirtoäänivaali on myös käyttökelpoinen. Vaalitavan nimikin kertoo, että kyseessä on enemmistöhallituksen muodostaminen. Tässä tapauksessa enemmistö tarkoittaa kansan enemmistöä.
6. Presidentinvaaleissa sopii käytettäväksi sama vaalitapa, kuin hallitusvaaleissakin. Puolueista riippumattomia ehdokkaita on useita ja kansa valitsee presidenttinsä.
7. Puolueilla on oikeus puoltaa ehdokkaita, mutta puolueilla ei ole mitään etuoikeuksia esimerkiksi ehdokasasettelussa. Koska kansanedustajat eivät ole virallisesti puolueiden edustajia, puoluetukea ei myöskään ole. Puoluetukea ei tarvita sellaisessa järjestelmässä, jossa edustuksellisuus ja suhteellisuus toteutuvat tarkasti puoluetuesta riippumatta.
8. Mahdollisessa eduskunnan ja hallituksen välisessä kiistassa sovittelijana toimii tasavallan presidentti. Jos kaikesta huolimatta sovittelu ei onnistu, presidentti voi määrätä kansanäänestyksen, jossa kansalaiset saavat päättää, kumpi joutaa vaihdettavaksi; eduskunta vai hallitus. Viimeistään vaihdon jälkeen välttämättömän yhteistyön eduskunnan ja hallituksen välillä pitäisi toimia.
9. Ministerit ovat ministeriöidensä johtajia, mutta ministereillä ei ole valtaa hallituksessa. Ministerit myös nimitetään tehtäviinsä hallituksen toimesta. Tasavallan presidentti hyväksyy nimitykset.