Muunnelma yksinkertaisesta enemmistövaalista

Ongelman ratkaisu on periaatteessa yksinkertainen:
Käytetään yksinkertaista enemmistövaalia. Tällöin tosin nousee esille ja korostuu toinen, demokratian toimivuuden kannalta vielä pahempi ongelma: Vaalien suhteellisuus menetetään.

Vaalien suhteellisuutta ei ole pakko menettää pelkästään enemmistövaalin vuoksi. Tämän ongelman ratkaisu vaatii vain hiukan mielikuvitusta.

Esittelen menetelmän vaiheittain:

1. Äänioikeutettuja ovat täysi-ikäiset Suomen kansalaiset.
    
2. Puolueet eivät saa muodostaa vaaliliittoja.
    
3. Kannattajayhdistysten tuella ehdokkaiksi ryhtyneet voivat liittoutua keskenään vaalirenkaiksi.
    
4. Vaalipiirejä on vain yksi ja se on koko maan kattava.
    
5. Kussakin vaalirenkaassa voi olla enintään 200 ehdokasta.
    
6. Kukin rekisteröity puolue voi asettaa enintään 200 ehdokasta.
    
7. Suljetussa lippuäänestyksessä äänestäjät antavat kukin yhden äänen yhdelle ehdokkaalle.
    
8. Jokaisesta vähintään ¹/₂₀₀ osuuden koko äänisaaliista keränneestä puolueesta tai vaalirenkaasta yksi eniten ääniä saanut ehdokas pääsee automaattisesti kansanedustajaksi.
    
9. Loput avoimet kansanedustajapaikat täytetään yksinkertaisesti ehdokkaiden henkilökohtaisen äänisaaliin mukaisessa järjestyksessä alkaen eniten ääniä saaneista ehdokkaista, kunnes kaikki edustajapaikat on täytetty.
    
10. Kansanedustajan äänivalta määräytyy eduskuntavaalissa saadun äänisaaliin mukaan. Edustajan äänivalta on siten yksi ääni per äänestänyt kansalainen, eikä yksi ääni per kansanedustaja. Lisäksi puolueen tai vaalirenkaan valitsematta jääneiden ehdokkaiden ylitse jääneet äänet jaetaan valituille edustajille kokonaisina alkaen eniten henkilökohtaisia ääniä saaneista edustajista.
     
11. Jokaisessa eduskunnan äänestyksessä kansanedustaja käyttää häntä äänestäneiden kansalaisten koko äänivaltaa.

1. Valtioneuvosto ja eduskunta ovat toisistaan täysin erilliset, eikä näissä valtioelimissä ole yhteisiä jäseniä. Sama henkilö ei voi olla yhtäaikaisesti kansanedustaja ja valtioneuvoston ministeri. Tällä järjestelyllä vältetään valtioneuvostoa koskevat jääviyskysymykset eduskunnan valtioneuvostoa koskevissa luottamusäänestyksissä.
    
2. Eduskunta äänestää hallituskokoonpanon useista vaihtoehtoisista hallitusehdokkaista enemmistövertailuvaalia käyttäen.
    
3. Tasavallan presidentti valitaan suorissa yksivaiheisissa kansanvaaleissa enemmistövertailuvaalia käyttäen.

Edellä ehdotettuun menettelyyn eduskunnan valitsemiseksi ja äänivallan jakamiseksi voidaan yhdistää myös nykyään vallitseva vaalipiirijärjestelmä pienellä vaivalla ja vähäisin muutoksin, mutta vaalipiirit heikentävät valitun eduskunnan suhteellisuutta, käytännössä pudottamalla pieniä puolueita ja vaalirenkaita pois eduskunnasta.

Nikolas Ojala