Ilkka Loimulahti halusi taloonsa lattiatasosta lähtevän ilmanvaihdon. Kaksikerroksisen omakotitalon toiseen kerrokseen ei ole tarvinnut asentaa lämmitystä lainkaan, sillä ilmanvaihdon imuputkien ja puhaltimen ansiosta lämmin ilma kiertää tasaisesti ympäri asuinhuoneita.
Keravalaisen puusepänliikkeen omistaja Ilkka Loimulahti rakensi isänsä kanssa kaksikerroksisen, asuintiloiltaan 150-neliöisen omakotitalon Tuusulaan vuonna 1996.
Teimme itse perustukset, ulkopuoliset putkityöt ja viemäröinnit. Suurelementteinä toimitettujen seinien ja katon asennuksen jälkeen teimme isäni kanssa kaikki sisätyöt, lukuun ottamatta sähkötöitä, jotka enoni suoritti. Myös kierreportaat ovat omaa käsialaa sekä suunnittelun että toteutuksen osalta, kertoo Ilkka Loimulahti, joka ei ole lopputulokseen kuitenkaan täysin tyytyväinen.
Portaat vievät enemmän tilaa kuin oli ajateltu, koska tehtaalta saamani Autocad-piirustusten mittakaavat olivat paikoin virheellisiä. Portaat eivät ole ihan sopusoinnussa talon muun muotokielen kanssa.
Kurun harmaata graniittia olevat lattialaatat tuntuvat lämpimiltä jalkapohjia vasten, koska niiden alla on koko alakerran kattava varaava vesikiertoinen sähkölämmitys. Diplomi-insinööri Viljo Järvenpää suunnitteli taloon ilmanvaihdon, jonka kaltaista ei omakotitaloissa juurikaan tunneta. Suomessa se on käytössä vain kahdessa omakotitalossa.
Minä pyysin Villeä suunnittelemaan taloomme ilmastoinnin, jonka toimintaperiaatteet tunsin entuudestaan. Enemmän se on ollut käytössä lähinnä tehdashalleissa, joissa ilmanlaatu on saatu erittäin hyväksi. Talomme ei ole kaava-alueella, siksi saimme luvan rakentaa totutusta poikkeavan ilmastoinnin.
Jokaisen ikkunan alta lähtee lattiavaluun upotettu imuputki, joka yhdistyy kierreportaiden keskellä kulkevaan keskiputkeen. Välipohjan yläpuolella, keskiputken päässä, on imuri, joka imee kaikista putkista ilman ylös. Ulkoseinään johdettu imuputki tuo raikasta ulkoilmaa, jonka kanavapuhallin puhaltaa huonetiloihin yhdessä alhaalta imetyn ilman kanssa.
Ilmanvaihto jakaantuu kahteen systeemiin: pesutiloissa ja wc:ssä on omat imuputket ja puhallin. Hajut ja kosteus johdetaan lattiatasosta suoraan ulos. Loimulahti kertoo talonsa ilmanvaihdon olevan periaatteiltaan samanlainen kuin taloissa, joissa on pelkästään puulämmitys.
Lämmin ilma nousee ylös ja se vedetään imulla takaisin alas, samalla tavalla kuin puulämmityksessä, jossa uunit imevät ilmaa lattiarajasta. Ilma kiertää tasaisesti ja pitää myös kosteuden loitolla.
Olen erittäin tyytyväinen lämmityskustannustemme edullisuuteen, jonka tämä ilmastointi on mahdollistanut. Säästöä tulee erityisesti siitä, ettei yläkerrassa ole lämmitystä. Sielläkin on jokaisen ikkunan alla imuputki, ja puhallin tuo lämmintä, raikasta ilmaa makuuhuoneisiin, selvittää Loimulahti.
Systeemin rakentaminen oli erittäin helppoa. Se tuli myös edulliseksi, koska imuputkiksi sopivat tavalliset viemäriputket, joiden päälle asetettiin suojatatit. Kanavapuhallin oli myös suhteellisen edullinen, hän kertoo.
Sari Loimulahti on tyytyväinen kotinsa hyvään ilmanlaatuun.
Viisi- ja kolmevuotiaat tyttäremme, Eevi ja Siiri, ovat pysyneet terveinä. Olemme välttyneet allergioilta ja hengitystieinfektioilta, mikä on kaikkein parasta, perheen äiti iloitsee.
Wiser Oy:n toimitusjohtajana toimiva Järvenpää on kimpaantunut erityisesti julkisten laitosten ilmastoinneista.
Pahimpia ovat teatterit, joissa jalkatilasta puhaltava tuuli levittää vastaavat lemut ja voimakkaat hajuvesihuurut ympäristöönsä poistojen ollessa katossa. Kaiken lisäksi teatterissa saa nuhan vilustumisen takia, toteaa Järvenpää.
Viranomaisten ajatusmaailma on jäänyt valitettavasti liian usein puolitiehen. Vähemmästäkin alkaa ajatella ja suunnitella jotain parempaa. Ei tässä ole tarvittu enempää, kuin fysiikan tuntemuksen tuomaa järkeilyä, mitoittamista ja lämpötaloudellisia laskuja. En näe tässä mitään keksinnöllisyyttä, toteaa Järvenpää kehittelemästään ilmanvaihdosta.
Lämmin ilma on kevyttä, siksi useimmat epäpuhtaudet, vesihöyryä lukuun ottamatta, ovat painavampia ja painuvat siksi alas. Näin käy erityisesti hiilidioksidin, joka vallankin väkirikkaissa tiloissa, kuten koululuokissa, jää lähelle lattiapintaa. Tämä väsyttää koululaisia. Poiston tulisi siis olla lattiatasossa, jossa epäpuhtaudet ja pöly sijaitsevat, painottaa Viljo Järvenpää.
Esi-isillämme ei ollut sähkö- ja patterilämmitystä. He käyttivät helloja ja kakluuneja, jotka imivät ilman lattiatasosta. Raitis ilma otettiin luukun kautta seinästä puhaltaen suoraan kattoon, ja sieltä tuore ilma toi lämmintä ilmaa mukanaan tuottaen raitista ilmaa asuntoon. Nyt ei ole vastaavia uuneja, vaan ilmanvaihto-ohjeiden mukaisesti suunnitellut poistot katosta. Vika on siis suunnitteluohjeiden, joita sitten koulutus ja suunnittelutoimistot noudattavat. Ja näin laaditaan aina vain uusia susi-ilmanvaihtoja.
Uusimmatkin hyväksytyt ohjeet jatkavat suunnittelua vanhaan malliin, harmittelee Järvenpää.
Joku on väittänyt uusien rakennusmateriaalien olevan syy, toinen syyllistää muovimaaleja, jotka eivät hengitä. Urakoitsijoita on istutettu oikeussaleihin syytettyjen penkille, mutta syyllistävä sormi ei ole juurikaan osoittanut väärän ilmastoinnin suuntaan, vaikka syytä olisi, toteaa Järvenpää.
Yleisimmin käytetty, niin sanottu syrjäyttävä ilmastointi on Ruotsista lähtöisin. Siinä kylmä tai lämmitetty raitis ilma nousee oleskelu- ja työtiloihin lattian kautta, ja lämmin, likainen ilma nousee huoneessa yläkertaan tai poistuu katon kautta. Sisään virtaavan ilman täytyy olla kylmempää, jotta se sekoittuisi huoneessa olevaan ilmaan. Kylmä ilma ei kuitenkaan kykene haihduttamaan lattiatasossa olevaa kosteutta huonon energeettisyytensä vuoksi, ja lisäksi huonetilaan virtauksena tuleva ilma tuntuu helposti vetona. Lisäksi raitis ilma nostaa lämmetessään pölyä lattiatasosta ja estää sen laskeutuminen.
Veden haihtuminen vaatii lämpöä. Jos ajatellaan katossa olevan ilman olevan viisi astetta lämpimämpää kuin lattiatasossa, voidaan tällä lämpötilaerolla haihduttaa vettä 2,78 grammaa kuutiota kohti. Kun yhtä ihmistä kohden lasketaan ilmanvaihtoa kymmenen kuutiota tunnissa, voidaan jo tällaisella ilmanvaihdolla ja lämpötilaerolla poistaa kosteutta jopa 600-700 grammaa vuorokaudessa. Jos tämä kosteus otetaan jatkuvasti seinistä ja lattioista, pysyvät asunnot taatusti kuivina. Home kasvaa vain, mikäli kosteutta on esimerkiksi seinäpinnassa vähintään 60 prosenttia. Kosteusvaurioiden esiintyminen pystytään siis eliminoimaan, kun ilma poistetaan lattiatasosta.
Viljo Järvenpään mukaan lattiatasosta lähtevillä poistoilla saadaan myös paljon säästöjä, koska kallisarvoinen lämmin ilma otetaan uudelleen käyttöön. Siinä voidaan säästää satoja euroja vuodessa, koska muun muassa lämmön talteenottolaitetta ei tarvita.
Teksti Anne Tarsalainen