|
Vakavinta kritiikkiä tuli tässä muodossa, kun nimimerkillä "rataelementti" kirjoittava henkilö yritti kiistää koko varallisuuserojen muodostumisen:
Ansiotulojen verottamisen hulluus
Kirjoittanut Nikolas
(27.08. 14:47)Väännän asian rautalangasta:
Valtion on jotenkin menojen kattamiseksi hankittava tuloja. Verotus on se keino, jota Suomessa käytetään. Periaatteessa muitakin keinoja olisi käytettävissä, kuten valtiokapitalismi.
Suomen valtio siis verottaa ahkerasti, varsinkin työtä. Mutta jokaisella verolla on oma rangaistusvaikutuksensa. Se rangaistusvaikutus aina kohdistuu verotuksen kohteeseen. Esimerkiksi ansiotuloverojen rangaistusvaikutus kohdistuu rehelliseen työntekoon ja työllistämiseen. Vero siis rankaisee hyödyllistä toimintaa. Ikävää, eikö totta?
Sosialistit rakastavat ansiotuloveroja, koska ne voidaan säätää progressiivisiksi, mikä heidän mielestään tekee yhteiskunnasta sosiaalisesti oikeudenmukaisemman. En väitä, etteikö tämä olisi osittain totta.
Mutta ansiotuloverojen lisäksi on olemassa muitakin veroja. On pääomatuloveroja, energiaveroja, arvonlisäveroja, kiinteistöveroja ja ties kuinka monenlaisia pikku veroja.
Sitten lisäksi on olemassa myös progressiivinen varallisuusvero. Mutta se on nykyään Suomessa niin pieni vero, että siksi sitä pidetään mitättömänä vaikutukseltaan, eikä kukaan laske sitä juuri miksikään. Mutta tokihan sitä voisi kasvattaa ja kehittää, jos vain poliittista tahtoa löytyisi. Kokoomukselta sitä tahtoa ei tietääkseni löydy. Kokoomus haluaa hävittää varallisuusveron kokonaan.
Progressiivisella varallisuusverolla on se etu, että se todella ottaa niiltä, joilla paljon on. Se ei heikennä työllistämisen edellytyksiä.
Miksi Suomessa ei sovelleta nykyistä enemmän progressiivista varallisuusveroa, vaikka se olisi periaatteessa mahdollista. Ensimmäinen syy on tietysti Euroopan Unioni ja Suomen jäsenyys siinä. Nykyään Suomi orjailee kaikkea, mitä EU vain käskee. Suomi onkin EU:n jäsenvaltiona vähemmän itsenäinen kuin ollessaan Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta. Toinen syy on jokseenkin ilmiselvä, mutta sitä arvoisat kansanedustajat eivät haluaisi kuulla.
Koska kuitenkin tiesin, mihin distributismissa pyritään, halusin selventää käsitteitä ja perustella yksityiskohtaisesti:
Arkista distributismia
Kirjoittanut rataelementti
(28.08. 12:35)Vilkaisin sitä distributismi-sivuasi ja siteeraan:
Yksinkertaisimmillaan tämä malli toimii siten, että leimaveroa peritään vain jos kyseessä oleva kauppa aiheuttaa myyjän ja ostajan varallisuuseron suurenemisen. Jos varallisuusero pienenee tai ei kasva kaupan ansiosta, varainsiirtoveroa ei peritä.Ei toimi, ei! Kauppa on vaihtoa, ei lahjoittamista. Myyjä saa luovuttamastaan omaisuudesta vastineen, yleensä rahallisen ja ostajalle käy päinvastoin. Julkinen, markkinahinnalla (kysynnän ja tarjonnan mukaan) toteutettu kauppa sinänsä ei muuta varallisuuseroa - lahjoitus kyllä (lahjoja verotetaan JO NYKYISIN - varallisuuden siirtymissuunnasta riippumatta!!)Varallisuusero kasvaa esim. niillä toimenpiteillä (työllä), jota ostaja tekee myydäkseen ko. omaisuuden parempaan hintaan. Jos hän onnistuu tekemään näin, hänellä maksatetaan JO NYKYISIN veroa myyntivoitosta - tietääkseni peräti voittoa tehneen henkilön tuloveroprosentin mukaan!
Kauppahetkellä ei siis ole a priori tiedossa, tuleeko kauppa kasvattamaan vai pienentämään osapuolten varallisuuseroa, ja jos omaisuusero kasvaisikin, on sen eteen on tehty työtä - ehkä vähän - mutta varmasti verotettua työtä!
Sen sijaan kannattaisin sitä mallin implikaatiota, että varakkaat vanhemmat voisivat lahjoittaa lapsilleen varallisuutta verotta siihen asti, kunnes lapset olisivat samalla "varallisuustasolla"!
:)))Arvaan, että tämä ei ollut tarkoitus - vai oliko?
Kuinka ollakaan, rataelementti löysi muuta kritisoitavaa:
Kerronpa sinulle, että varallisuuden lajilla on merkitystä
Kirjoittanut Nikolas
(28.08. 15:10)Ei toimi, ei! Kauppa on vaihtoa, ei lahjoittamista. Myyjä saa luovuttamastaan omaisuudesta vastineen, yleensä rahallisen ja ostajalle käy päinvastoin.Eli kauppa on aina tavallaan vaihtokauppa. Yksi saa reaaliomaisuutta ja toinen rahaa sen vastineeksi.Jos luit kunnolla, erottelen varallisuuden lajit toisistaan niiden ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi maaomaisuus on sellaista, jonka varassa voidaan tuottaa elintarvikkeita, jonka määrä ei kasva ja jonka siirrettävyys rajojen yli on käytännöllisesti katsoen nolla.
Toisin on esimerkiksi raha, joka on tehty äärimmäisen helposti siirrettäväksi, mutta sen tuottavuus sellaisenaan on nolla.
Näin ollen, vaikka kauppa onkin vaihtokauppa, vaihdettavat hyödykkeet (esimerkissäni raha ja maaomaisuus) ovat jokseenkin joka suhteessa erilaisia.
Myös asunnoilla on selkeä käyttöarvonsa. Jokainen suomalainen tarvitsee asunnon. Tavallaan asunto on sellaista varallisuutta, joka tuottaa asukkaalleen joka päivä hyötyä. Myös asunnon siirrettävyys on pieni, joskaan ei aivan yhtä pieni kuin maaomaisuuden.
Distributismissa mielenkiinto kohdistuu reaalisen varallisuuden hallintaan ja omistuksen jakautumiseen. Tästä varallisuudesta on kyse, kun distributismi pyrkii kääntämään kapitalismille ominaisen varallisuuden keskittymisen takaisinpäin.
Veroilla on mahdollista ohjata reaalivarallisuuden omistuksen keskittymistä tai hajauttamista (niin kuin distributismissa) ja valtion pitäisi ymmärtää käyttää verotusta distributismin mallin mukaan ohjaavana työkaluna.
Julkinen, markkinahinnalla (kysynnän ja tarjonnan mukaan) toteutettu kauppa sinänsä ei muuta varallisuuseroa - lahjoitus kylläKun distributismissa ollaan kiinnostuneita tuottavasta ja hyödyllisestä reaaliomaisuudesta ja sen jakautumisesta, tuo väitteesi ei päde siihen.(lahjoja verotetaan JO NYKYISIN - varallisuuden siirtymissuunnasta riippumatta!!)Perintöverotuksen voisi lakkauttaa kokonaan. Sen sijaan progressiivista varallisuusveroa pitäisi kasvattaa ja kehittää.
Jouduin taas tarkentamaan:
Kaikki säästämään!
Kirjoittanut rataelementti
(28.08. 15:35)Jos luit kunnolla, erottelen varallisuuden lajit toisistaan niiden ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi maaomaisuus on sellaista, jonka varassa voidaan tuottaa elintarvikkeita, jonka määrä ei kasva ja jonka siirrettävyys rajojen yli on käytännöllisesti katsoen nolla.Erinäisten tekstiosuuksien ylitse hypellessä tarttui silmään tuo kaupassa muuttuvan varallisuuseron ajatus - siihen tartuin, koska varallisuudella tavataan arkisessa (eikä pelkästään) kielenkäytössä tarkoittaa MYÖS käteistä rahaa.Jos ymmärsin oikein, distributismi ja varallisuuden verotus pitäisi mielestäsi kohdistaa tuotanto-omaisuuteen, kulutushyödykkeisiin ja maaomaisuuteen (mahdollisesti suhteessa sen tuottoon?).
Voitko tarkentaa, kuuluisivatko seuraavat sinänsä tuottamattomat oliot mielestäsi verovapaaseen varallisuuteen:
Jos tuotanto-omaisuutta, eritoten maaomaisuutta, verotettaisiin distributismiin pohjautuen, tulisiko ottaa huomioon maaperän tuottoedellytykset (sijainti, ravinteet, kivisyys) - ja kuka määrittelisi maaläntin verotusarvon? Vai kelpaisiko maatalous- ja metsämaalle nykyinen veroluokittelu?
- käteinen euro;
- tilillä oleva euro (joissain tapauksissa maksetaan korkoa);
- arvometallit;
- jalokivet (ei koruina/kulutushyödykkeinä);
- taide-esineet;
- insinöörin pätevyys.
Joutuisiko kesantopelloistakin maksamaan maan tuottopotentiaalin mukaista veroa, vaikkei todellista tuottoa syntyisikään?
Jotenkin vain tuntuu, että distributismi on tuotanto-omaisuuden seisottamista vastaan, mutta käteistä saisi olla miten paljon tahansa. Näppituntumalla sanoen tämä johtaisi lyhyellä tähtäimellä täydelliseen talouden taantumiseen...
Tähän asti jouduin lähinnä oikaisemaan väärinkäsityksiä, mutta sitten rataelementti heittääkin kovia väitteitä. Hänen mukaansa distributismi voisi johtaa taantuvaan talouteen. Katsotaanpa:
Lisää varallisuuden lajeista
Kirjoittanut Nikolas
(28.08. 16:39)Erinäisten tekstiosuuksien ylitse hypellessä tarttui silmään tuo kaupassa muuttuvan varallisuuseron ajatus - siihen tartuin, koska varallisuudella tavataan arkisessa (eikä pelkästään) kielenkäytössä tarkoittaa MYÖS käteistä rahaa.Näinhän se on arkikielessä, mutta luulin selittäneeni sivullani, mitä minä tarkoitan. Kannattaisiko minun edelleen täsmentää, jotta vastaavia väärinkäsityksiä ei enää syntyisi?Jos ymmärsin oikein, distributismi ja varallisuuden verotus pitäisi mielestäsi kohdistaa tuotanto-omaisuuteen, kulutushyödykkeisiin ja maaomaisuuteen (mahdollisesti suhteessa sen tuottoon?).Tuottoa ei oteta huomioon, sillä sehän tarkoittaisi käytännössä pääomatuloveroa. Sen sijaan, jos joku seisottaa turhan panttina suurta määrää aivan kelvollista ja potentiaalisesti tuottavaa omaisuutta, hän makselee progressiivista varallisuusveroa, joka säännöllisesti vie rahaa hänen tililtään. Jos hän ei jatkossa halua maksella varallisuusveroa tyhjän panttina seisovasta varallisuudestaan, hän myy sen jollekulle, jolla on parempaa käyttöä ja todennäköisesti vähemmän varallisuutta ennestään.Kulutushyödykkeisiin (kuten huonekalut, henkilöauto, jalokivikorut, keinuhevoset) varallisuusveroa ei kohdistettaisi, monistakin syistä. Siitäkin huolimatta, että jotkut käyttävät niitä toisinaan sijoitusomaisuutena.
Voitko tarkentaa, kuuluisivatko seuraavat sinänsä tuottamattomat oliot mielestäsi verovapaaseen varallisuuteen:Nuo kaikki ovat sellaisinaan helposti maasta pois siirrettävissä ja myös piilotettavissa. Useimmat niistä ovat myös reaalitalouden kannalta passiivisia, ts. eivät tuota mitään. Insinöörin pätevyydestä sanoisin, että vaikka joku sen laskisikin varallisuudeksi, useiden sellaisten keräilystä ei kukaan saisi juurikaan enempää hyötyä kuin yhdestä insinöörin pätevyydestä. Siinä mielessä tuollaiset ammattipätevyydet sellaisinaan ovat distributismin idean kanssa sopusoinnussa, eikä siitä tarvitse mitenkään verottaa.
- käteinen euro;
- tilillä oleva euro (joissain tapauksissa maksetaan korkoa);
- arvometallit;
- jalokivet (ei koruina/kulutushyödykkeinä);
- taide-esineet;
- insinöörin pätevyys.
Jos tuotanto-omaisuutta, eritoten maaomaisuutta, verotettaisiin distributismiin pohjautuen, tulisiko ottaa huomioon maaperän tuottoedellytykset (sijainti, ravinteet, kivisyys)Ei tulisi ottaa. Tuottoedellytykset ja ties kuinka monet muut ominaisuudet määrittelevät omaisuuden arvon markkinoilla ja markkina-arvo on varsinainen verotuksen peruste. Arvon määritteleminen keskusjohtoisesti byrokraattivoimin olisi kallista ja tehotonta, sekä kannustaisi korruptioon ja tuottaisi viallisia arvioita.- ja kuka määrittelisi maaläntin verotusarvon? Vai kelpaisiko maatalous- ja metsämaalle nykyinen veroluokittelu?"Nykyinen veroluokittelu ei oikein riitä. Sivullani on kyllä lyhyesti esitelty mahdollinen menetelmä rekisteröidyn varallisuuden verotusarvon määrittämiseksi.Joutuisiko kesantopelloistakin maksamaan maan tuottopotentiaalin mukaista veroa, vaikkei todellista tuottoa syntyisikään?Kyllä. Kyse ei ole pääomatuloverosta, vaan varallisuusverosta. Jos joku omistaa niin paljon reaalista omaisuutta, että hänellä on varaa pitää esimerkiksi aivan kunnollista peltomaata kesannolla, maksakoon progressiivista varallisuusveroa. Ehkä vero houkuttelee häntä käyttämään varallisuuttaan tuottavasti tai myymään sitä vähävaraisille, tai molempia.Jotenkin vain tuntuu, että distributismi on tuotanto-omaisuuden seisottamista vastaan, mutta käteistä saisi olla miten paljon tahansa.Käteinenhän ei kuitenkaan seiso, ellei sitä tunge sukanvarteen. Tavallisesti suurin osa käteisestä pidetään pankkitilillä. Pankkitililläkin raha on jatkuvasti liike-elämän käytössä. Pankkitilin rahojen korkotuottoihin olisi viisainta soveltaa pääomatuloveroa, eikä varallisuusveroa.Näppituntumalla sanoen tämä johtaisi lyhyellä tähtäimellä täydelliseen talouden taantumiseen...Kuten sanoin, pankkitilillä rahat eivät seiso. Jos taas joku tahtoo sijoittaa sukanvarteen, niin onhan se aika hassua.
Pidin syytöksiä heikkoina ja perustelemattomina. Ikään kuin joku pelkäisi distributismin vaikutuksia hänen omaan elämäänsä, mutta pyrkii pelottelemaan keksimällä kansantalouteen kohdistuvia ikäviä sivuvaikutuksia. Vastasin näin:
Poliitikko voisi...
Kirjoittanut rataelementti
(29.08. 11:45)...distributismiin haksahtaa. Niinkuin niihin ylikansallisille pääomaliikkeille ehdotettuihin veroihinkin.
Oikeudenmukaisempaa varallisuuden jakautumista on etsitty kautta aikain, mutta eiköhän Gaussin jakaumaa vastaan ole kuitenkin melko turhaa taistella, missä tahansa tilastoja koskettavassa asiayhteydessä.
Käteinenhän ei kuitenkaan seiso, ellei sitä tunge sukanvarteen. Tavallisesti suurin osa käteisestä pidetään pankkitilillä. Pankkitililläkin raha on jatkuvasti liike-elämän käytössä.Ongelma ei olekaan rahan saatavuus, vaan sen käyttö - säästöjen suosiminen kiinteään omaisuuteen nähden takuulla laskisi asunto- ja autolainojen kysyntää, teollisuusinvestointeja (tietysti vain kokeilun toteuttavassa maassa...) Pankit eivät voisi laskea korkoja riittävästi saadakseen ohjattua säästöt yksityisten ja teollisuuden kiinteän omaisuuden hankintaan.Arvaisin, että hyvin todennäköinen seuraus olisi deflaatio, kulutuksen tyssääntyminen - sanalla sanoen, Japani!
Edellisen jälkeen en ole saanut enempää kritiikkiä, mutta voipa ollakin että sitä vielä tulee.
Distributismin seurauksia
Kirjoittanut Nikolas
(29.08. 12:14)Oikeudenmukaisempaa varallisuuden jakautumista on etsitty kautta aikain, mutta eiköhän Gaussin jakaumaa vastaan ole kuitenkin melko turhaa taistella, missä tahansa tilastoja koskettavassa asiayhteydessä.Teen tulkintoja tuosta lausahduksesta: Väitätkö, että a) varallisuuden jakautuminen noudattaa nykyään Gaussin käyrää ja b) varallisuuden suhteellinen jakauma ei muutu?Minä taas väitän, että varallisuuden jakauma noudattaa aivan erilaista käyrää. Suurin osa varallisuudesta on pienellä vähemmistöllä. Paljon suuremmalla vähemmistöllä köyhässä päässä ei ole muuta kuin velkaa. Väitän lisäksi myös, että varallisuuden keskittyminen on tähän asti jatkunut ja edelleen jatkuu, jos ei asialle mitään tehdä.
Varallisuuden oikeudenmukaisempaa jakautumista verotuksen avulla ei minun tietääkseni ole kokeiltu vielä missään. Korjaa, jos jokin tapaus on jäänyt minulta huomaamatta. Sosialistitkin ovat keskittyneet vain tulojen, siis rahan jakamiseen.
Ongelma ei olekaan rahan saatavuus, vaan sen käyttö - säästöjen suosiminen kiinteään omaisuuteen nähden takuulla laskisi asunto- ja autolainojen kysyntää, teollisuusinvestointeja (tietysti vain kokeilun toteuttavassa maassa...) Pankit eivät voisi laskea korkoja riittävästi saadakseen ohjattua säästöt yksityisten ja teollisuuden kiinteän omaisuuden hankintaan.Distributismi ei suosi tai syrji kiinteää omaisuutta, vaan progressiivisen varallisuusveron kautta pyrkii vaikuttamaan sen omistuksen jakautumiseen. Niinpä vähävaraisille pienestä varallisuudestaan ei koidu ylimääräisiä menoja varallisuusveron muodossa. Siksi vähävaraisen kannattaa hankkia varallisuutta. Kiinteän omaisuuden kysyntä siis siirtyy eri yhteiskuntaluokkien hyväksi.Matalat korot ja alhainen (tai jopa olematon) ansiotuloverotus olisivat tietysti vähävaraisille edullisia asioita.
Arvaisin, että hyvin todennäköinen seuraus olisi deflaatio, kulutuksen tyssääntyminen - sanalla sanoen, Japani!Onko tuolle arvauksellesi jotain perusteitakin?Distributismissa kulutuksen ja tuotannon rakenne voisi kyllä muuttua suurestikin nykyiseen verrattuna. Pienten yritysten paikallinen tuotanto muuttuisi kannattavammaksi ja yleistyisi. Ihmiset ostaisivat tarvitsemansa tavarat lähikaupoista. Tuotantoyksiköt yleistyisivät maaseudulla.