Olen pelannut DnD:tä syksystä 2000 saakka. Silloin luin nyysseistä ilmoituksen jossa eräs TTKK:n opiskelija kertoi alkavansa peluuttaa D&D-kampanjaa. Olin koulun roolipelikerholle ilmoittautunut haluavani fuksikampanjaan pelaamaan, joten tuumin, että tämä saattaisi olla se. Ei tainnut olla, mutta jäin pelaamaan Ollin kampanjaan.
Porukkamme koostuu kolmesta TTKK:n opiskelijasta, Ollista, Markosta ja minusta, sekä Jyväskylässä opiskelevasta Mikaelista, jonka vuoksi emme voi pelata kuin viikonloppuisin. Parissa ensimmäisessä kampanjassa Olli johti, mutta sittemmin myös Marko on päässyt kehittelemään meille seikkailuja. Katso Markon kehittämää maailmaa, Gandalmasia. Mukana myös tarinoita peleistämme.
Ensimmäisestä hahmostani halusin mahdollisimman pienen, siksi tein puolituisen. Puolituisperinteistä poiketen Puu oli ranger - enhän vielä hahmoa suunnitellessani tiennyt mitään hahmoluokkien kirjoittamattomista säännöistä. Puu oli varsin tehokas tikarinheittäjä etenkin otettuaan pari tasoa rogueta. Ensimmäisenä hahmona Puulla on erityinen sija sydämessäni.
Puun kohtalo maagin käsissä innoitti minut tekemään seuraavasta hahmostani wizardin. Gnome Nikabrik Nikabrik oli aikaansa seuraava illusionisti - se ei tyytynyt vain illuusioihin vaan ymmärsi, että taistelussa tarvitaan jotain räjähtävämpää. Onnellisimmat hetkensä Nikabrik kuitenkin koki saadessaan lohikäärmeen törmäämään seinään luullen, että seinässä oli reikä.
Kasvukäyrän mukaan seuraava hahmoni olisi tietenkin ollut kääpiö, mutta haltia kiehtoi minua enemmän etenkin, kun se tarjosi prestige classiksi arcane archeria, taikovaa jousimiestä. Bardi Eliath Loenroth osasi loitsia ja ampua taitavasti jousella - sillä oli täydet mahdollisuudet kehittää ampumistaitonsa huippuunsa. Valitettavasti paha ettin lävisti Eliathin nuolellaan.
Kun painostus kasvukäyrän noudattamiseen ei hellittänyt, jouduin tekemään Eliathin aikana pelattuun toiseen kampanjaan kääpiöhahmon. Gürn des Moradins, temppeliritari, puolustaa lakia ja hyvyyttä kaikin voimin ilman älyä.
Luonnonvoimien käyttö kiehtoi minua, joten halusin kokeilla myös druidin pelaamista. Metsän kätköistä löysinkin sopivan hahmon, puolihaltia Folian. Vaikka Folia onkin erakko, se halusi matkaseuraa kulkiessaan pohjoista kohti ja tapasi näin porukan, jossa kulki muiden muassa Eliathin joukkion viimeinen eloonjäänyt. Folian mukana kulkee turvajoukkoina eläimiä - ainoita todellisia ystäviä.
Toni pyysi minua pelaamaan omaan kampanjaansa. Kummallisesti tälle pelille oli vielä aikaa vaikka pelasin jo kahdessa kampanjassa sillä hetkellä, siksi suostuin. Koska en ollutkaan vielä pelannut ihmistä, päätin kokeilla ihmismunkkia. Arel, entinen varas, eheytyi vankilassa ja vapautui varkauden kierteestä.
Olli innostui peluuttamaan meille Praedoria. Aewo-kampanja oli niin hieno, että kirjoitin siitä enemmänkin. Pitkällistä tarinointia ei oikeastaan ole tarkoitettu niin kiinnostavaksi, että ulkopuolisen kannattaisi sitä lukea, vaan lähinnä omaksi iloksi ja vuosien päästä luettavaksi. Mukana on myös kylämme teknisiä tietoja.
Sakarin pelissä hahmoni on Eescha-niminen nuorukainen, jonka päässä asuu myös pappi Fischer.
Tein muuten kerran testin, joka kertoi minun olevan lawful good sage, kiltti tarinankertoja. Tulokset: good 82 (evil=0, good=100), lawful 61 (chaotic=0, lawful=100), mental 59 (physical=0, mental=100), spiritual 60 (earthly=0, spiritual=100).