Str 11, dex 19, con 11, int 15, wis 9, cha 18, ulkonäkö 19. Perform 12.
Kunnon metsähaltia Eliath keräsi jo kaikki tarut ja laulut kotimetsänsä ympäristöstä ja päätti lähteä uudelle mantereelle hakemaan lisää. Kotiin jäivät kaipaamaan metsästäjä-äiti ja haihattelijabardi-isä.
Eliath on saanut bardinkutsumuksensa verenperintönä isältään Fridiltä, joka nykyään lähinnä istuu päivät puussa ja yrittää opetella laulamaan kuin lintu. Joskus, kun Eliath oli pieni, isä vielä harrasti miekkailua toisten haltioiden kanssa ja takoi siinä sivussa Eliathille oman pitkän miekan. Tätä miekkaa, Tarwasta, Eliath oppi jo konttausiässä kunnioittamaan, mutta pahaksi onneksi isä ei ehtinyt opettaa pojalleen miekkailutaitoa ennen kuin unohtui täysin haaveisiinsa. Myös Eliathin huilu on isän kätten tekoa, siksi se soikin niin kauniisti.
Äiti Thekla puolestaan opetti Eliathin metsästämään jousella. Sillä aikaa kun isä oli omissa maailmoissaan, äiti vei usein poikansa väijymään pensaikkoon. Leikkijousella ja tylppäpäisillä nuolilla aloittaneesta Eliathista kehittyikin äidin opastuksella tarkka jousenkäyttäjä. Paraskaan jousimies ei silti ole mitään ilman omaa joustaan, ja siksi Eliath suojeleekin kaunista joustaan Exercendiä kuin silmäteräänsä.
Eliath oli itse mukana, kun Exercendi kymmenisen vuotta sitten valmistettiin. Thekla lähetti poikansa vanhan ystävänsä luo, ja yhdessä nämä työskentelivät viikkoja tehdäkseen jousesta täydellisesti Eliathille sopivan. Palkaksi oppi-isän työstä Eliath jäi vuodeksi pajaan apulaiseksi, ja sai siinä ensikosketuksensa kaupunkielämään.
Miellyttävät piirteensä Eliath on perinyt vanhemmiltaan - äidiltä metsästäjän vartalon, isältä haaveilevat silmät. Punainen tukka sen sijaan on koko suvussa ennenkuulumaton ilmiö. Eliath pukeutuu tiukkoihin nahkahousuihin ja pitkään, takkimaiseen liiviin. Paidan bardi kaivaa esiin vasta kun kylmyys uhkaa tappaa. Jalassaan Eliathilla on kauniit saappaat, joiden koristeiden ompelemiseen äiti kulutti monta iltaa.
Kohtelias ja hyvätapainen Eliath keskustelee mielellään muiden kanssa ja merkitsee muistiin kaikki kuulemansa tarinat toivoen joskus voivansa kerätä tärkeimmät yksiin kansiin ennen kuin ne unohtuvat. Hieman sinisilmäisenä Eliath luottaa kaikkiin keskustelukumppaneihinsa ja tulee silloin tällöin löpisseeksi liikaa. Toivottavasti joku seikkailuporukan viisas hieman katsoo Eliathin perään.
Vaikka kaupungissa tapaakin mielenkiintoisia persoonia ja kuulee jännittäviä tarinoita, ei metsän kasvatti viihdy kaupungissa paria päivää kauempaa vaan lähtee välillä päiväksi vaeltelemaan metsiin tai maaseudulle. Eliath kammoaa vangiksi joutumista, sillä se on kuullut vanhoilta rikollisilta kuinka vankilan muurien sisällä eletään.
Eliath käy temppeleissä kuin teatterissa - seuraamassa esitystä, joka on juuri häntä varten valmistettu. Temppelissä palvottavalla jumalalla ei niinkään ole merkitystä. Bardin kuljeskelevaan elämään sopii teiden jumala Fharlanghn, mutta metsä ja sen puut tuovat mieleen äidin palvoman Ehlonnan.
Eliath kerää uudelta mantereelta tarinoita ja lauluja, mutta tulee siinä sivussa toki taistelukokemustakin. Kehittyessään tarpeeksi bardina ja jousimiehenä Eliath erikoistunee ampumaan loitsujaan arcane archerina. Silloin Eliath saa viimein yhdistää äidin ja isän opeista parhaat puolet.
Eliath kuolikin pois
Ensimmäisinä viikkoinaan uudella mantereella Eliath joutui suureen taisteluun örkkien ja parin ettinin kanssa. Suurin osa porukasta kuoli, vain yksi, taistelusta ajoissa paennut pappi Moffen pelastui. Eliathkin juoksi pakoon, mutta tarve yrittää pelastaa ystäviä voitti, ja niin Eliath kääntyi takaisin varmaan kuolemaan. Bardi tapettiin kahdella nuolella.