Tässä sinulle lista Ainoista Oikeista vauvanhoito-ohjeista ja vinkeistä. Kirjoitettu silloin, kun ensimmäinen vauva oli 5 kk. Päivityksiä tehty paikoin ja etenkin toisen vauvan jälkeen.
Meillä on ollut käytössä harsot ja villahousut. Muotoonommeltuja vaippoja on kokeiltu mutta ei käytetty; taskuvaippoja on käytetty isommalla lapsella. Harso kuivuu parissa tunnissa, kun muotoonommeltu vaatii päivän. Harsoja on noin 30 kpl ja housuja riittää kolmet. Parhaaseen aikaan oli kai viidet, mutta niistä on osa käynyt pieneksi. Pitkälahkeiset vaippahousut ovat hyvät, koska niiden suut saa sukalla/sukkiksilla tiiviiksi eikä maitokakka valu lahkeesta. Harsoja saa sittarista, Pikku-Piia on ihan jees vaikka vähän pieni. Mistään ei kai saa 80 cm x 80 cm isompia.
Taitoksena käytettiin ensin vauvakolmiota, myöhemmin pyllypuolelta
auki taitettua pötköä, jossa edessä 18 kerrosta ja takana kaksi; sopii
pojalle. Taitteleminen ei ole suurta tiedettä, tärkeintä on saada vaippa
peittämään eritteiden lähteet ja paketti pysymään kasassa.
Epämääräisenkin taitoksen saa näpsyllä = nappi-nipalla kiinni. Lisäksi käytetään
lisäimuna jotain kirpparilta ostettuja kankaanpaloja. Jos kakkaa tulee
kahden tunnin välein, lisäimusta ei ole hyötyä, mutta kerran viikossa
kakkaavalle voi laittaa lisäimun joka vaippaan.
(Taitteluohjeita:
Vauvakolmio. Pötkö on sekoitus suorakaidetta ja poikien suorakaidetta, kiinni näpsyllä.
Nämä ovat hyvät villavaippahousut,
mutta kannattaa
tehdä lahkeet nilkkaan asti - ja pidentää jalan mukana. Itse neuloin ne
merinovillaisesta Reggae-langasta, koska en voi sietää hahtuvan
katkeilua.)
Vielä yksi taitteluohje: Taita harso puoliksi ja puoliksi niin, että siitä tulee neliö. Laita vauva neliön päälle niin, että haaroväli on suunnilleen keskellä ja harson reuna kulkee "vyötärölinjaa" pitkin. Taita etupuolen harso kolmeen osaan (kapeaksi) ja nosta vauvan napaan. Kiinnitä takasivut ja etupötkö näpsyllä yhteen. Varmista, että harso ei ole jäänyt pyllyvakoon. Päälle kuori tai villahousut tai vaikka molemmat.
Jos käytätte harsovaippoja, kannattaa maitoharsoina olla kuviollisia harsoja, ettei mene sekaisin. Toisaalta ei ole kai väliä, vaikka pesukoneesta tulleet harsot menisivätkin sekaisin. Vaippaharsoissa vain saattaa olla ylimääräisiä ruskeita kuviointeja.
Yövaipaksi: Harso, lisäimu, PUL-kuori (=muovihousut) ja päälle villahousut. Pitää aika hyvin pienellä vauvalla. Lisäimu on siis joku froteepala. Vielä kuivatusaineeksi perunajauhoja, jos tarvitaan. Yövaippa vaihtui kertavaippaan noin 8 kk iässä. Se pitää vielä paremmin... Toisella vauvalla pidettiin yöllä kertavaippaa heti alusta asti.
Villahousujen tilalle otettiin päivävaippaankin muovikuori, kun yksittäiset pissat alkoivat olla niin isoja, että harsosta tuli läpi ennen kuin pissa ehti kunnolla imeytyä. Ikää tässä vaiheessa ekalla vajaa 1,5 v, toisella vajaa 1 v. Tämän ikäiset lapset eivät onneksi kakkaile maitokakkaa, eikä siksi haittaa, vaikka muovikuoren reunat vähän falskaisivatkin. Muovikuoren päälle voi toki myös vetää villahousut, varsinkin, jos muovikuoren reunat eivät kiristy kunnolla rimppakinttujen yli.
Potalla käyvälle isolle lapselle käteviä ovat taskuvaipat eli nepparivaipat, joissa kuoren sisälle tungetaan imu. Erityisen näppärää silloin, kun vaippaa tarvitaan "varalla" mutta käytännössä kaikki pissat tulevat pottaan. Taskuvaippoja sai käyttää myös päiväkodissa. Muista laittaa tarpeeksi imua: Esim. yksi harso "hidasta" imua ja yksi terveyssiteen näköinen ja kokoinen mikrokuiturätti "nopeaa" imua. Nopea imu kastuu heti estäen ohivuodot ja luovuttaa sitten nesteen hitaammalle mutta isompikapasiteettiselle imijälle).
Vauva käytti 80 cm (1,5 v) asti lähinnä bodyjä, villahousuja ja sukkia (talvella vielä villasukkia). Toinen vauva käytti sukkien sijasta sukkiksia, jotka toimivat vielä paremmin. Paitoja ja housuja ruvettiin käyttämään vasta, kun oli pottaharjoittelua ja kesä. Hätätilassa varmaan viisi bodyä riittäisi, varsinkin, jos pyykkikone pyörii usein. Valkoiset vaatteet ovat yllättävän käteviä, jos on harsopyykkiä. Sukkien kannattaa olla mahdollisimman pitkävartisia, koska lyhyet eivät pysy jalassa. Kertavaippapäivinä on useimmiten sukkahousut ja body, kylmällä ilmalla vielä pitkät haalarimalliset housut ja nuttu. Noita tarvitaan käytännössä yksi kutakin.
Vauvojen vaatteet ja varsinkin nutut ovat jostain syystä käsittämättömän leveitä. Nuttujen pitäisi olla ennemminkin ylipitkiä, jotteivät ne nousisi heti kainaloihin.
Muistutuksena vielä, että 50-56 cm vaatteita käytetään lähinnä ekan kuukauden ajan. Ei kannata investoida kovin moniin...
Meillä on isorenkaiset "maastovaunut", isot mutta raskaat. Kokeilin kerran kääntyväpyöräisiä cityvaunuja: ne ovat tosi epävakaat lumessa. Varsinkin maalla kannattaa satsata ennemmin isoihin maastorenkaisiin. Bussijuttuja ajatellen taittuva aisa on kätevä; meillä on sisään työnnettävä, joka ei koskaan lyhene tarpeeksi. On myös olemassa jotain toimistotuolin näköisiä vempeleitä, joihin kiinnitetään auton turvakaukalo. Voi olla näppärä, jos on auto. Meillä on vaunuissa irtonainen koppa mallia putkikassi, joka on kerrostalokäytössä ehdoton. Kun vauva nukahtaa pihalla vaunuihin, sen saa kätevästi kopassa kannettua parvekevaunuihin.
Meillä on trikoinen sidottava liina ja sidontana kietaisuristi2 (kietaisux2), ensin kehto- ja sitten pystymallina. On hyvä. Mies on käyttänyt sitä myös kitisevän vauvan kanniskeluun sisällä. Päivitys: Kun vauva alkoi istua itsekseen, alettiin käyttää aktiivisemmin myös rengasliinaa, enimmäkseen lonkalla ja joskus kengurupussissa. Selässäkin on kannettu jonkinlaisessa kietaisuristirepussa tai selkärepussa.
Ensimmäistä lasta tuli kannettua enemmän, kun äidin ei tarvinnut silloin olla ison lapsen mobiilina leikkitoverina. Vauvat nukahtavat mielellään kantoliinaan, mutta sänkyyn siirtäminen ei ole juuri koskaan onnistunut. Matkoilla kantoliina on hyvin kätevä ja menee pienempään tilaan kuin useimmat vaunut.
Lelukaari on hyvä, sitä voi huitoa vaikka ei olisi koordinaatiota. Ei kannata hankkia itse mitään leluja, koska niitä tapaa tippua taivaalta. Vauvalle parasta viihdettä tuntuu olevan ison sisaruksen ihaileminen.
Saatat tarvita maidonkerääjän ja rintapumpun. Kerääjä on sitä varten, kun toisesta rinnasta tihkuu kun vauva syö toista. Pumpulla voi helpottaa paineita tai lypsää jemmaan. Olen pakastanut maitoa mini-minigripeissä, joita ei kannata täyttää ihan täyteen. Sulatettaessa astia alle, koska pussi vuotaa kuitenkin. Googlaa "pullonpyörittäjien opas", siellä on maidon säilyvyydestä ym. Liivinsuojiksi suosittelen Philips Avent -merkkisiä paksuja kangassuojia.
Ostin pari imetyspaitaa, mutta en ole pahemmin käytellyt. Juhliin äiti pukee napitettavan paitapuseron, muuten voi nostaa helmaa. Tyynyt ovat käteviä imetykseen, mutta en tiedä, onko imetystyyny ihan niin hyvä kuin puhutaan. Kipeisiin nänneihin voi laittaa lansinoh-rasvaa; mulla on riittänyt ikuisesti se 3 cm pätkä, joka sairaalassa ruiskautettiin tuubista mulle lääkekippoon.
Maitoa voi luovuttaa sairaalaan ja siitä jopa maksetaan. Tampereella haettiin kotiovelta kolmesti viikossa. Lähikunnista sitä voinee viedä tai lähettää matkahuollossa. Omaa pumppua voi käyttää tai lainata sairaalasta (muoviosat pitää ostaa itse, maksaa ehkä 25 e). Maitotili on 25 e/l. Kysy lisää sairaalasta.
Lapsille voi antaa aikuisten ruokaa tietyin varauksin (suola). Vauvalle kätevin ruokailualusta on joko pöytä tai sitten painava posliininen syvä lautanen. Se ei vahingossa heilahda lattialle toisin kuin muoviset. Samaten lasista tehty lasi on juomiseen hyvä, kunhan siinä on riittävän pieni suu.
Pikkuinen lapsi peittyy kokonaan ruokalapun (Babybjörnin muovinen kaukalo) taakse, mutta syliä suojaamaan kannattaa laittaa syömähousut. Vähän isompi lapsi voi käyttää 20 cm ylikokoista t-paitaa syömäpaitana. Syömävaatteiksi sopivat ihan tavalliset puuvillavaatteet ilman mitään muovituksia. Ne voi pestä koneessa kätevämmin kuin muovitetut, jotka ainakin meillä vain rupesivat haisemaan. Syömävaatteiksi käyvät vaikka isommalta serkulta perityt ikitahraiset vaatteet.
Vauva nukkui ensin äidin ja seinän välissä, sittemmin äidin ja miehen välissä. Yöllä ei tarvitse nousta imettämään, vaan vauvan voi kaapia viereen. Ensimmäisten parin kuukauden aikana vauva1 nukkui usein kapaloissa, mutta potki sitten itsensä niistä pihalle. Lakanaan kapaloiminen ei oikein onnistu. Tein paksuhkosta flanellista noin 170 cm x 170 cm kapalon. Sairaalassa on turhan pienet kapalot eikä niistä kannata ottaa mallia. Kapaloiden ideana on siis se, että vauva rauhoittuu, jos se ei pysty hermostuneena potkimaan ja sätkimään. Toinen vauva ahdistui kapaloinnista eikä rauhoittunut.
Kahden tunnin sääntö on hyvä pikkuvauvan kanssa: 2 h saa olla hereillä, sitten nukkumaan.
Päivitys: 6-7 kk iässä otettiin käyttöön pinnasänky, kun vauvan pyöriminen alkoi herättää äitiä tasatunnein. Pinnasänky on sängyn vieressä isän puolella. Päivitys 2: Huudatusunikoulu aloitettiin 9,5 kk iässä. Koulutus oli muutamassa yössä ohi ja huutoa tuli yhteensä alle 4 h. Sitä ennen vauva nukahti aina rinnalle. Toinen vauva huudatusunikoulutettiin 7 kk ikäisenä, mutta koulutus oli paljon ensimmäistä hankalampi ja itkua tuli huomattavasti enemmän.
Lisää vauvan unesta ja unikouluista: Keski-Rahkonen & Nalbantoglu: Unihiekkaa etsimässä, Duodecim 2011.
Kannattaa olla vesipisteen lähellä. Käyttövaatteet ja vaipat ovat viereisessä kaapissa. Erikoisvaatteet, juhlamekot ja frakit voi pitää toisessa huoneessa, koska niitä ei tarvita joka päivä. Varaudu hoitopöytäpissoihin: vauva suihkauttaa vaatteensa märiksi heti, kun otat vaipan pois. Silloin on kätevää vaihtovaatteiden olla lähellä.
Turhaa, ainakin meillä: sitteri (neuvolalääkäri vihaa niitä), rintareppu (tuli jostain, liina korvaa), paidat, liiat lelut, pyllynpesusaippua.