|
Aina kun kuulette jonkun julkisesti vaativan jonkun toisen vaientamista, miettikääpä tuota. On parempi antaa ihmisten esittää vaikka kuinka ärsyttäviä ja mahdollisesti epätosia väitteitä ja näkemyksiä, koska ne voidaan kyllä perustella nurin, jos ne ovat kiistattomasti valheellisia. Jos ne eivät ole kiistattomia, niistä kuuluukin keskustella.
THERE IS NO REASON TO SUPPRESS A VIEWPOINT UNLESS IT IS TRUE , because a false viewpoint can easily be combatted with facts and logic, while truth cannot be combatted except by lies which are vulnerable to refutation.Vapaa suomennos edellisestä:
Ei ole mitään syytä vaientaa näkemystä, paitsi jos se on totta, sillä valheellista näkemystä vastaan voidaan helposti taistella tosiasioilla ja logiikalla, kun taas totuutta vastaan ei voida taistella muuten kuin valheilla, jotka ovat suojattomia vääräksi todistamiselta.
John "Birdman" Bryantin teesi hänen WWW-sivullaan
Jos taas hyväksytään vaientaminen, paljon totuuksia on vaarassa tulla vaiennetuiksi. Vapaus esittää mielipiteitä, myös huonoja, on todellisen kansanvallan eräs minimiedellytys.
Pitääkö televisiosta saada esittää mitä tahansa sananvapauden tai ilmaisuvapauden nimissä? On olemassa täysin laillisia asioita ja ilmiöitä, jotka muuttuessaan tavallisiksi vahingoittavat kansakuntaa. Pitääkö sellaisia esittää television avulla esimerkinomaisesti suurelle yleisölle?
The most ominous influence of television, however, is, not its esthetic offensiveness, its factual deception, its seductive materialism, or its distortion of history, but the enticement of young and old from the real world into a world of fantasy, portrayed throughout the day in soap opera, space opera, situation comedy, murder mysteries, medical dramas, videos totally devoid of reason or plot, and news selected to titillate rather than inform. We are constantly manipulated, but we do not seem to care. Whereas formerly, daily life centered around the family and the neighborhood, now in our free time we watch television and absorb its values.
Suomennos:
Kaikkein pahaenteisin television vaikutus ei ole kuitenkaan sen esteettinen hyökkäävyys, tosiasiallinen petollisuus, houkutteleva materialismi tai historian vääristely, vaan nuorten ja vanhojen viekoittelu todellisesta maailmasta haavemaailmaan, jota esitetään kokopäiväisesti saippuaoopperoissa, avaruusoopperoissa, tilannekomedioissa, murhamysteereissä, sairaalanäytelmissä, täysin juonta tai järkeä vailla olevissa videoissa ja uutisissa, jotka on valittu kutkuttamaan enemmän kuin tiedottamaan. Meitä manipuloidaan jatkuvasti, mutta emme näytä välittävän. Kun aikaisemmin päivittäinen elämä keskittyi perheen ja naapuruston ympärille, nyt vapaa-ajallamme katsomme televisiota ja omaksumme sen arvoja.R. A. McConnell kirjassaan "Joyride to Infinity" sivulla 76
mcconnell2
It is obvious to anyone who knows a hawk from a heron that television teaches criminality and debases our esthetic sensibility. From crime in newspapers it is plain that those many innately credulous children for whom there is no countervailing family influence are learning the rules of life from television. Those psychologists who claim that television is not to blame are no more credible than the officers of cigarette companies who swore before the U.S. Congress that nicotine is not addictive.At first, television had a unifying effect, reducing the many layers of our society to the lowest common cultural denominator. Now we have taken the next step. "Diversity" in our universities, and the multiplication of television channels are systematically dispersing what was once a great nation into a babble of competing cultures, each claiming to be the equal of every other. To say that a stone-age culture has the same value as the culture of Beethoven, Shakespeare, Michelangelo, and Einstein is to say that civilization has no value at all and, by implication, that the sole purpose in life is individual self-satisfaction.
Suomennos:
On ilmiselvää kenelle tahansa, joka erottaa haukan haikarasta, että televisio opettaa rikollisuutta ja turmelee esteettistä herkkyyttämme. Sanomalehdistä luettujen rikosten perusteella on selvää, että ne useat syntyjään herkkäuskoiset lapset, joilla ei ole tasoittavaa perheen vaikutusta tukenaan, oppivat elämänsä sääntöjä televisiosta. Ne psykologit, jotka väittävät, että televisiota on turha syyttää, eivät ole yhtään uskottavampia kuin tupakkayhtiöiden edustajat, jotka vannoivat Yhdysvaltojen kongressille että nikotiini ei aiheuta riippuvuutta.Alkuun televisiolla oli yhdistävä vaikutus, joka vähensi yhteiskunnan monia kerroksia pienimpään yhteiseen kulttuurilliseen nimittäjään. Nyt olemme ottaneet seuraavan askeleen. Yliopistojemme "moniarvoisuus" ja televisiokanavien moninkertaistuminen järjestelmällisesti hajoittavat aiemmin ylevän kansakunnan keskinäistä yhdenvertaisuuttaan todistelevien ja keskenään kilpailevien kulttuurien lörpöttelyksi. Se, että sanoo kivikauden kulttuuria samanarvoiseksi Beethovenin, Shakespearen, Michelangelon ja Einsteinin kanssa, on samaa kuin sanoisi että sivilisaatiolla ei ole arvoa lainkaan. Johtopäätöksenä edellisestä olisi, että perimmäinen elämän tarkoitus onkin henkilökohtainen itsensä miellyttäminen.
R. A. McConnell "Joyride to Infinity" sivulla 77
Seuraavan kerran kun aiot sanoa jotakuta järjettömäksi, muista että se saattaakin olla epätavallinen kohteliaisuus.
The reasonable man tries to adapt himself to the world around, while the unreasonable man tries to adapt the world to himself. Therefore, all progress depends upon the unreasonable man.George Bernard Shaw
Suomessa tähänkään tutkimukseen eivät ole monetkaan tahot tutustuneet, hyvänä esimerkkinä yhdistys nimeltään Lääkärien Sosiaalinen Vastuu ry, joka on ottanut muka hienoksi tavoitteekseen hankkia Suomeen totaalinen siviilien pienasekielto, Iso-Britannian ja Australian malliin. Pudottaisikohan kyseinen yhdistys tuon tavoitteen pois toiminnastaan, jos arvoisat lääkärit tutustuisivat toistaiseksi parhaaseen asiaa käsittelevään tutkimukseen?
Overall, my conclusion is that criminals as a group tend to behave rationally - when crime becomes more difficult, less crime is committed. Higher arrest and conviction rates dramatically reduce crime. Criminals also move out of jurisdictions in which criminal deterrence increases. Yet criminals respond to more than just the actions taken by the police and the courts. Citizens can take private actions that also deter crime. Allowing citizens to carry concealed handguns reduces violent crimes, and the reductions coincide very closely with the number of concealed-handgun permits issued. Mass shootings in public places are reduced when law-abiding citizens are allowed to carry concealed handguns.Not all crime categories showed reductions, however. Allowing concealed handguns might cause small increases in larceny and auto theft. When potential victims are able to arm themselves, some criminals turn away from crimes like robbery that require direct attacks and turn instead to such crimes as auto theft, where the probability of direct contact with victims is small.
...
Guns also appear to be the great equalizer among the sexes. Murder rates decline when either more women or more men carry concealed handguns, but the effect is especially pronounced for women.Vapaa suomennos edellisestä:
Kaikenkaikkiaan, johtopäätökseni on, että rikolliset ryhmänä ovat taipuvaisia käyttäytymään järkevästi - kun rikos muuttuu hankalaksi, rikokseen ryhdytään harvemmin. Suuremmat pidätysten ja tuomioiden määrät laskevat rikollisuutta valtavasti. Rikolliset myös siirtyvät pois tuomiopiireistä, joissa rikosten ehkäisy lisääntyy. Tosin rikolliset seuraavat muitakin kuin vain poliisin ja tuomioistuinten toimenpiteitä. Myös kansalaiset voivat ryhtyä yksityisiin toimenpiteisiin, jotka ehkäisevät rikoksia. Kun kansalaisille annetaan oikeus kantaa käsiaseita piilossa, se vähentää väkivaltarikoksia ja vähennys seuraa hyvin läheisesti myönnettyjä piilossa kannettavien käsiaseiden kantolupien määrää. Joukkoammuskelut julkisilla paikoilla vähenevät, kun lainkuuliaisten kansalaisten annetaan kantaa käsiaseita piilossa.
Kaikki rikollisuuden muodot eivät kuitenkaan näyttäneet vähenevän. Kätkettyjen käsiaseiden salliminen saattaa johtaa pieneen näpistysten ja autovarkauksien lisääntymiseen. Kun mahdolliset uhrit voivat aseistaa itsensä, jotkut rikolliset jättävät tekemättä sellaisia rikoksia kuten ryöstöt, jotka edellyttävät suoraa hyökkäystä, ja kääntyvät niiden sijasta sellaisiin kuin autovarkaudet, joissa mahdollisuus suoraan kontaktiin uhrin kanssa on pieni.
...
Pyssyt myös näyttävät olevan suuri tasa-arvoistaja sukupuolten välillä. Murhien määrä vähenee, jos useammat naiset tai useammat miehet kantavat piilotettuja käsiaseita, mutta vaikutus painottuu erityisesti naisiin.John R. Lott kirjassaan "More Guns, Less Crime" sivuilla 19 ja 20.
Minulla on toisaalla aselakeja käsittelevä kirjoitus. Vilkaise toki.
Aseistariisunta on muodikasta, koska sen avulla kuvitellaan päästävän väkivallasta. Kannattaisi kuitenkin muistaa, että pienen kansan viimeinen puolustautumismahdollisuus on yksittäisten kansalaisten käsissä. Kansan riisuminen aseista on askel kohti kansanmurhaa.
It is a commonplace that the history of civilisation is largely the history of weapons. In particular, the connection between the discovery of gunpowder and the overthrow of feudalism by the bourgeoisie has been pointed out over and over again. And though I have no doubt exceptions can be brought forward, I think the following rule would be found generally true: that ages in which the dominant weapon is expensive or difficult to make will tend to be ages of despotism, whereas when the dominant weapon is cheap and simple, the common people have a chance. Thus, for example, tanks, battleships and bombing planes are inherently tyrannical weapons, while rifles, muskets, long-bows and hand-grenades are inherently democratic weapons. A complex weapon makes the strong stronger, while a simple weapon--so long as there is no answer to it--gives claws to the weak.Vapaa suomennos edellisestä:
On jo puhkikulunut fraasi, että sivistyksen historia on suurelta osin asehistoriaa. Ja vaikka en epäilekään, etteikö poikkeuksia voida toteennäyttää, otaksun seuraavan säännön osoittautuvan yleispäteväksi totuudeksi: Aikakaudet, jolloin ylivertainen ase on kallis ja vaikea valmistaa, tuppaavat olemaan hirmuvallan ajanjaksoja. Ylivertaisten aseiden ollessa huokeahintaisia ja yksinkertaisia, on rahvaallakin mahdollisuutensa. Siksipä esimerkiksi panssarivaunut, taistelulaivat ja pommikoneet ovat luonnostaan sortovallan aseita, kun taas kiväärit, musketit, pitkät jouset ja käsikranaatit ovat myötäsyntyisesti kansanvallan kalustoa. Monimutkaiset aseet vahvistavat öykkäreiden ylivaltaa, kun taas yksinkertainen ase - niin kauan kuin sille ei ole vastusta - antaa puolustuskyvyn heikommillekin ihmisille.
George Orwell kirjoituksessaan "You and the Atomic Bomb"
Oleellinen sanoma: Kohta pääsemme öljyntuotannon kyttyrän laelle. Sen jälkeen seuraa pitkä ja ikävä laskukausi. Öljyn hinta nousee paljon, mutta me emme tiedä, kuinka paljon tai kuinka nopeasti.
A permanent and irreversible decline in world oil production would have both economic and psychological effects. So who is paying attention? The news media tell us that the recent increases in energy prices are caused by an assortment of regulations, taxes, and distribution problems. During the election campaign of 2000, none of the presidential candidates told us that the sky was about to fall. The public attention to the predicted oil shortfall is essentially zero.In private, the OPEC oil ministers probably know about the articles in Science, Nature, and Scientific American. Detailed articles, with contrasting opinions, have been published frequently in the Oil and Gas Journal. Crude oil prices have doubled in the past year. I suspect that OPEC knows that a global oil shortage may be only a few years away. The OPEC countries can trickle out just enough oil to keep the world economics functioning until that glorious day when they can market their remaining oil at mind-boggling prices.
Kenneth S. Deffeyes teoksessaan "Hubbert's Peak" ensimmäisessä luvussa
Princetonin yliopistossa työskentelevä professori ja öljynporausalan asiantuntija kertoo, kuinka pian maailman öljyntuotannon huippu saavutetaan. Ennusteet ovat aikaa myöten tarkentuneet osoittamaan jotakin vuotta välillä 2003 - 2009. Vuodet 2005 ja 2006 ovat todennäköisimmät. Tähän asti talousalan ihmiset ovat olleet tyytyväisiä, koska ajoittaisista taantumista huolimatta maailman talous on aina uudelleen kääntynyt nousuun. Talouskasvu taas on perustunut kasvavalle energiankulutukselle. Talouskasvun hidastuminen jo tuottaa huolestuneisuutta, joten kuinka käy sitten, kun kasvu kääntyy negatiiviseksi?
In May 2000, the president of the American Association of Petroleum Geologists wrote an optimistic evaluation of the future and concluded with this statement:"What do I tell my grandchildren, ages 8, 3, and 2... about the future of a geoscience career?I have some advice for my granddaughter, age two:"I will tell them that if they (1) are looking for an exciting career where you can use your brains to 'play' with constantly improving technology and (2) enjoy the satisfaction of making a major contribution to the society in which they live - they can't beat a professional career as a geologist.
"So to Justin, Jakob, and Mollie: 'There will be a career in geoscience for you if you work hard enough - and it will be a wonderful life for each of you.'"
Learn something that you can use about thermodynamics. By the time you reach retirement age, Emma, world production of oil (the kind that's fun to drill) will be down to a fifth of its present size.Kenneth S. Deffeyes teoksessaan "Hubbert's Peak" viimeisessä kappaleessa ennen lähdeluetteloaGet into renewable energy. Look at a cornstalk the way a Chicago meatpacker used to look at a hog: sell everything but the squeal. If you need some oil-based lubricants in your bio-energy-pharmaceutical plant, ask whether Justin, Jakob, and Mollie are interested in scratching for the last few strat traps in Iraq.
Love,
Grandpapa
Talousoppineiden utopistiset ja todellisuudesta vieraantuneet reaalitaloutta koskevat ajatukset ja väitteet ovat johtaneet maailman nykyiseen tilaansa. Tähän voisi auttaa vain uudenlaisen talousopin opettaminen ja sisäistäminen. Ihmiskunnan rahatalous ja taloudellinen toiminta yleensä on 100% riippuvainen saatavilla olevista luonnonvaroista. Ilman energiaa ei ole taloutta. Yhtä varmasti energiapula johtaa suureen talouslamaan, joka taas voi johtaa ties kuinka suureen maailmanlaajuiseen kriisiin ja sotaan.
Economists have become a plague as dangerous as rabbits, prickly pear or cane toads. Economists have become the cultural cane toads of Canberra, oozing over the landscape and endangering myriad indigenous species. Not only the economy but also mental health would be greatly improved if we could lift the fog of obfuscation on things economic. The first step is to take economists from their pedestal and to see them as the curiosities they are. The first step to reducing their power is to reduce their legitimacy. How is this to be achieved? First, economists' outpourings should, as a matter of principle, be met with laughter, derision, benign paternalism. They should cease to be employed as media commentators. In the long term they should cease to be hired. Let them be pensioned off and die out. Extinction is a worthy end for a profession whose brief is rotten to the core.Dr. Evan Jones
Economics Department
University of SydneyTohtori Jones kirjoituksessaan, joka on lainattu dieoff.org sivulta.
Samanlaisia varoituksia Hämäläisen kaltaiset fyysikot ja muut viisaat ovat antaneet aiemminkin, mutta näyttää siltä, että niitä ei ole otettu ainakaan vielä (keväällä 2001) tarpeeksi vakavasti.
Metallien tuotannossa joudutaan käyttämään yhä köyhempiä malmeja. Kun kuparimalmin kuparipitoisuus Yhdysvalloissa oli vuosisadan alussa viitisen prosenttia, on se nyt lähestymässä puolta prosenttia. Köyhiä esiintymiä on paljon enemmän kuin rikkaita. Malmien köyhtyessä tuotantokustannukset kasvavat, mutta ehdotonta rajaa, jossa tuotanto on lopetettava, ei ole.Energiavarojen käy aluksi samoin. Osa öljylähteistä on kuin tarjottimella ja ne käytetään ensin. Myöhemmin meren pohjasta ja arktisilta alueilta löydetään lisää öljyä, jonka hyödyntäminen on kalliimpaa. Lopulta uusia huomattavia löytöjä ei enää tehdä ja niin pussin perä alkaa näkyä.
On myös huomattava, että mineraaleja voidaan korvata ainakin jossain määrin muilla aineilla, esimerkiksi muoveilla. Niitä on mahdollista myös kierrättää eli käyttää yhä uudelleen. Energiaa ei juuri pystytä korvaamaan muilla tuotteilla eikä kovin merkittävissä määrin kierrättämään. Sitä voidaan kuitenkin säästää.
Mineraalivarojen köyhtymisen ja energian kulutuksen välillä on tärkeä yhteys. Köyhimpien esiintymien hyödyntämiseen tarvitaan entistä enemmän energiaa tuotettua yksikköä kohti. Tämä saattaa kiihdyttää kehitystä kohti energiapulaa. Mineraalien puute ei ole tekniikan kehityksen esteenä, mutta siksi saattaa tulla energian ja ravinnon puute ja ennen muuta ympäristön turmeltuminen.
Martti Hämäläinen teoksessaan "Syty ja pala" sivulla 28
Huomatkaa erityisesti, mikä merkitys edellisellä väitteellä on edustuksellisen demokratian kannalta. Kyse ei ole edustuksellisen demokratian oikeutuksesta, vaan kunnollisesta toteutuksesta.
Mutta suuret puolueet ovat vain näennäisesti ratkaisevien tapahtumien keskipisteitä. Kaiken ratkaisee pieni määrä eteviä henkilöitä, joiden nimet eivät ehkä tällä hetkellä ole tunnetuimpia, kun taas toisarvoisten poliitikkojen, reetorien ja tribuunien, kansanedustajien ja journalistien suuri joukko, joka valitaan maakunnallisten näkökohtien mukaan, pitää kansaan päin yllä kuvitelmaa sen itsemääräämisvallasta.Oswald Spengler teoksessaan "Länsimaiden perikato"
Miettikääpä, miten edellinen on sopusoinnussa havaitun ja toteutetun reaalisosialismin kanssa.
Ekspansiivinen pyrkimys on kohtalo, jotakin demonista ja suunnatonta, joka ahdistaa maailmankaupunkivaiheen myöhäistä ihmistä, alistaa hänet palvelukseensa ja käyttää häntä väärin, tahtoopa hän sitä tai ei.
...
Niin voimakkaasti kuin tämän päivän vielä heikosti kehittynyt sosialismi ekspansiota vastustaneekin, se kannattaa sitä jonakin päivänä ensimmäisenä kohtalokkaan kiivaasti.Oswald Spengler teoksessaan "Länsimaiden perikato" (kirjoitettu vuoteen 1922 mennessä)
Ne, jotka olivat Suomessa valveilla 1990-luvulla, tietävät, kuinka vakaiden pankkiemme sitten kävikään.
Batran tärkeänä pitämä varallisuuden jakautuma on meillä jo lähtöasemissa paljon tasaisempi ja verotus vaikuttaa samaan suuntaan. Meidän pankkimme ovat varovaisia ja lisäksi melko tiukasti yhteiskunnan valvomia, vaikka railakkaita otsikoita valtauksista ja muista toimista välillä esiintyykin. Viimesyksyinen pörssiromahdus ala- ja ylämäkineen oli meillä huomattavasti rauhallisempi kuin New Yorkissa ja maailman suurissa finanssikeskuksissa. Vilkastuvat arvopaperimarkkinamme ovat "kasinotaloutta" tukevammin sidoksissa reaalitalouteen. Ne kuvastavat investointihalukkuutta ja korkeita tuotto-odotuksia.
...
Niinpä alkuvuoden 1988 talousnäkymät viittaisivat tasaisempaan kehitykseen kuin olisi luonteenomaista Batran odottamalle ylös-alas-harjanteelle.Kansantaloustieteen dosentti Henri J. Vartiainen Ravi Batran kirjan "1990 Suuri lama?" esipuheessaan "Suomalaiselle lukijalle" maaliskuussa 1988
Ravi Batra taisi olla oikeassa.
Useimmat ihmiset pitävät televisiota yleishyödyllisenä elintason parantajana, joka on nykyään jokseenkin itsestäänselvyys tavallisissa länsimaisissa kodeissa. Kuitenkin sen tärkein merkitys ja tehtävä on syöttää tavallisten ihmisten mieliin ajatuksia ja asenteita.
Televisio, joka nykyisin tavoittaa yli 60 prosenttia maailman ihmisistä, on rahamaailman voimakkain globaalin kulttuurin ja ideologian levittämisen väline. Duane Elgin varoittaa meitä seuraavasti:Kun ohjelmoimme television kaupallisen menestyksen ehdoilla, ohjelmoimme kokonaisten sivilisaatioiden - tai ehkä jopa koko ihmislajin - mielialaa taantumisen ja ekologisen umpikujan suuntaan. Televisiota on käytetty yksinomaan materialististen arvojen levittämiseen, ja se on aiheuttanut valtavia mielenterveydellisiä ongelmia Yhdysvalloissa ja koko maailmassa.Elgin ei liioittele. Vuodesta 1966 vuoteen 1996 kestäneessä arvotutkimuksessa, joka kattoi yhdeksän miljoonaa ensimmäisen vuoden opiskelijaa 1500 yhdysvaltalaisessa korkeakoulussa, osoitti radikaalin käänteen opiskelijoiden näkemyksissä siitä, miksi korkeakoulu oli heille tärkeä. Kun opiskelijoilta kysyttiin, mikä heille tärkeää korkeakoulun aloittamisessa, vuonna 1968 83 prosenttia uusista opiskelijoista nimesi "Mielekkään elämänfilosofian kehittämisen" olennaiseksi tai hyvin tärkeäksi, ja vain 43 prosenttia valitsi vaihtoehdon "Hyvä toimeentulo tulevaisuudessa". Vuonna 1996 hyvä toimeentulo oli tärkeintä 74 prosentille, ja elämänfilosofian kehittäminen vain 42 prosentille. Parhaiten vastauskäyttäytymistä selittävä tilastollinen muuttuja oli aika, jonka vastaaja oli käyttänyt television katseluun ennen korkeakouluun saapumistaan. Ne, jotka kertoivat katsoneensa televisiota vähiten, olivat todennäköisimmin samoja, jotka uskoivat muihinkin arvoihin kuin rahaan.Tohtori David C. Korten kirjassaan "Elämä kapitalismin jälkeen" sivulla 53-54
Kommunismi ja kapitalismi monopolisoivat omaisuuden ja vallan, mutta toimivat eri tavoilla.
Kapitalismin keskusjohtoisuuden mittakaava on huikea. Jos oletamme, että yhtiön bruttomyynti on karkeistaen verrattavissa valtion bruttokansantuotteeseen, josta on vähennetty ulkomaisten sijoitusten tuotto, huomaamme että maailman sadasta suurimmasta talousyksiköstä 51 on yhtiöitä. Lisäksi suurimmat yhtiöt ovat aktiivisesti kehittämässä teollisuusyhteistyötä, strategisia liittoutumia ja kartelleja. Ne vaikuttavat talouselämään lobbaamalla aggressiivisesti ja muokkaavat globaalin talousjärjestelmän sääntöjä. Yhtiöiden hallitukset ovat saaneet jo jäseniään valtioiden kauppa- ja investointisopimusneuvotteluihin. Vähitellen yhtiöt ovat muovanneet Maailman kauppajärjestön ja Kansainvälisen valuuttarahaston kaltaisten instituutioiden avulla maailmanlaajuisen, täysin epädemokraattisen ja keskusjohtoisen talouden suunnittelujärjestelmän.
Yhden asian suhteen kapitalismin keskusjohto kuitenkin poikkeaa entisen Neuvostoliiton johdosta, joka edes teoriassa yritti ottaa huomioon maan kansalaisten edun. Yhtiöiden keskusjohto on velvollinen keskittymään yksinomaan osakkeenomistajien voittojen maksimoimiseen. Tietenkin yritysjohtajat saattavat selittää, että markkinatalouden näkymätön käsi muuntaa oman edun tavoittelun yleiseksi hyväksi - mutta ikävä kyllä he eivät toimi markkinataloudessa, vaan pikemminkin kapitalistisessa talousjärjestelmässä, jonka käsi ei ole näkymätön eikä hyväätarkoittava.David C. Korten kirjassaan "Elämä kapitalismin jälkeen" sivulla 88
Useimmat ihmiset tuntuvat pitävän kapitalismia samana asiana kuin markkinatalous. Kapitalismi on sellainen järjestelmä, joka toimii omistajien hyväksi ja johtaa omaisuuden (pääoman) kerääntymiseen harvojen haltuun. Markkinatalous taas tarkoittaa järjestelmää, jossa hyödykkeiden hinnat määräytyvät vapailla markkinoilla. Kapitalismissa ei ole harvinaista, että suuryhtiöt tukahduttavat pikkuyritysten toiminnan, jolloin markkinat vääristyvät ja etääntyvät Smithin esittämästä markkinatalouden ideasta. Näin ollen uusliberaali kapitalismi onkin todellista markkinataloutta vastaan sotiva voima.
Ottaen huomioon, kuinka usein Adam Smithin "näkymättömän käden teoria" otetaan esille keskusteluissa, luulisi sen olevan Kansojen varallisuuden keskeinen teema. Koko 900-sivuisessa kirjassa on kuitenkin vain yksi ohimenevä maininta näkymättömästä kädestä. Smith kirjoittaa, että liikeyrityksen omistaja "etsii vain omaa voittoaan, ja häntä johtaa tässä samoin kuin monissa muissakin tapauksissa näkymätön käsi edistämään tarkoitusperää, johon hän ei millään tavalla pyrkinyt". Tässä väittämässä Smith yksinkertaisesti sanoo, että rehellisten ihmisten tuottaessa ja myydessä rehellisesti tuotteitaan ansaitakseen elantonsa, he edistävät yhteiskunnan vaurastumista, vaikka se ei olisikaan heidän vaikuttimensa. Smith ei missään kohdin väitä, että sellaiset ihmiset, jotka tahallisesti vahingoittavat toisia oman etunsa nimissä, hyödyttäisivät yhteiskuntaa.David C. Korten kirjassaan "Elämä kapitalismin jälkeen" sivulla 190
Kaikenlaisia Uuden maailmanjärjestyksen välineitä amerikkalaiset tyrkyttävät kaikkien maailman maiden riemuksi. Yleensä ne edistävät joidenkin amerikkalaisten suuryhtiöiden etuja ja osoittautuvat haitallisiksi pienille kansantalouksille.
Timesin artikkeli siitä, miten "Yhdysvallat vie vapaakaupan arvojaan", ylistää WTO:n tietoliikennesopimusta. Yksi tervetulleista seurauksista on se, että sopimus antaa Washingtonille "uuden ulkopolitiikan välineen". Sopimus "valtuuttaa WTO:n pääsemään niiden 70 maan rajojen sisälle, jotka ovat allekirjoittaneet sen". Ei ole mikän salaisuus, että kansainväliset instituutiot voivat toimia vain sikäli kuin noudattavat suurvaltojen vaatimuksia, varsinkin Yhdysvaltojen. Siten todellisessa maailmassa tuo "uusi väline" mahdollistaa Yhdysvaltojen puuttua voimakkaasti muiden maiden sisäisiin asioihin ja pakottaa ne muuttamaan lakejaan ja käytäntöjään. Mikä tärkeintä, WTO varmistaa, että nuo muut maat "noudattavat sitoumustaan sallia ulkomaalaiset investoinnit" ilman rajoituksia keskeisillä talouden aloillaan. Tässä erityisessä tapauksessa todennäköinen tulos on selvä kaikille: "Ilmiselvästi tästä uudesta aikakaudesta hyötyjät ovat yhdysvaltalaisia yhtiöitä, jotka ovat parhaissa asemissa hallitsemaan esteetöntä pelikenttää", huomauttaa Far Eastern Economic Review. Hyötyjiä on lisäksi yksi brittiläis- amerikkalainen jättiyhtiö.Noam Chomsky kirjassaan "Hinnalla millä hyvänsä" sivulla 65
Eli jos joku puhuu samassa lauseessa USA:sta ja demokratiasta, suhtaudu epäillen. Jotkut suomalaisetkin poliitikot haikailevat USA:n mallin mukaiseen kaksipuoluejärjestelmään.
Yhdysvallat on varmasti tärkein tapaus, jota tutkia, jos toivomme ymmärtävämme tämän päivän ja huomisen maailmaa. Yksi syy on sen vertaansa vailla oleva valta. Toinen sen vakaat demokraattiset instituutiot. Sen lisäksi Yhdysvallat oli niin lähellä "tabula rasaa" kuin mahdollista. Amerikka voi olla "niin onnellinen kuin se haluaa", Thomas Paine huomautti vuonna 1776: "sillä on tyhjä paperi kirjoitettavanaan." Alkuperäiskansojen yhteiskunnat oli suurimmaksi osaksi tuhottu. Yhdysvalloissa on myös hyvin vähän jäänteitä varhaisemmista eurooppalaisista rakenteista, mikä on yksi syy yhteiskuntasopimuksen ja niiden tukijärjestelmien suhteelliseen heikkouteen, jolla on usein juurensa esikapitalistisissa instituutioissa. Sitä paitsi yhteiskunnallispoliittinen järjestys suunniteltiin tietoisesti epätavallisen suuressa määrin. Kun tutkii historiaa, ei pysty tekemään kokeita, mutta Yhdysvallat on niin lähellä valtiokapitalistisen demokratian "ideaalitapausta" kuin ylipäätään on mahdollista löytää.
Lisäksi pääsuunnittelija oli terävänäköinen poliittinen ajattelija, James Madison, jonka näkemykset pääsivät suureksi osaksi voitolle. Perustuslakia koskeneissa keskusteluissa Madison huomautti, että jos Englannin vaalit "olisivat avoimet kaikille yhteiskuntaluokille, maanomistajien omaisuus ei olisi turvassa. Pian toteutettaisiin maanomistuslaki", joka antaisi maan maattomille. Perustuslaillinen järjestelmä oli kehitettävä estämään sellaiset epäoikeudenmukaisuudet ja "turvaamaan maan pysyvät edut", jotka ovat omistusoikeudet.
Madisonia tutkineiden oppineiden keskuudessa vallitsee yksimielisyys siitä, että "perustuslaki oli olennaisilta osiltaan aristokraattinen asiakirja, joka oli suunniteltu pitämään kurissa aikakauden demokraattiset pyrkimykset" ja joka luovutti vallan "paremman lajin" ihmisille ja sulki sen ulkopuolelle ne, jotka eivät olleet rikkaita, hyvää syntyperää tai tunnettuja (Lance Banning). Hallituksen ensisijaisella vastuulla oli "suojella rikasta vähemmistöä enemmistöä vastaan", Madison julisti. Se on ollut demokraattisen järjestelmän johtoperiaate alkuajoista nykypäivään.Noam Chomsky kirjassaan "Hinnalla millä hyvänsä" sivulla 40-41
Ilmeisesti, jos pää on valmiiksi pensaassa, se pitää vain saada näyttämään siltä, kuin pää olisi uskottavasti pensaassa.
Tuodakseen esiin rajoittavan huumepolitiikan huonon menestyksen kolmen suuren saksalaisen kaupungin, muun muassa Frankfurtin, poliisipäälliköt kääntyivät komitean puoleen tuodakseen esiin, että heidän mukaansa huumeiden dekriminalisointi olisi ainut ratkaisu, jos ongelma haluttaisiin pitää valvonnassa. Tämän suuntainen mielipide lakia ylläpitävältä taholta ei vakuuta pakkokeinoihin uskovia, vaan tuntuu aiheuttavan vain sekaannusta. Samankaltainen asenne näkyy myös huumeriippuvaisten pakkohoidon kohdalla, jota suosittelevat ainoastaan Ruotsin sosiaaliviranomaiset. Alan ihmiset muualla kyseenalaistavat pakkohoidolla aikaansaadut tulokset, mutta monille poliitikoille, myös Hollannissa, on tärkeämpää esiintyä tämän "parane tai kuole" hoitomuodon kannattajana.Hedy d'Ancona Tapio Onnelan kirjassa "Pyhä huumesota" sivuilla 49-50
Siis jos joku sattumalta keksii jotain hämmästyttävää, eikä siitä kuitenkaan vähän ajan päästä kukaan kirjoita mitään, eikä kukaan myönnä tietävänkään mitään, ei pidä hämmästyä. Sellaista on sattunut ennenkin.
By 1940, when it was understood that uranium bombarded with neutrons fissioned and produced more neutrons and that a multiplying chain-reaction really might occur with huge explosive force, something remarkable happened. The nuclear physics community voluntarily stopped the publication of further articles on fission and related subjects and this, in turn, dampened the media's interest.By the time America entered the war in December 1941, you couldn't find a mention of fission. It was as if no one had ever been discussing it.
The parallel with that I had read in the US media in the mid-1950s, culminating in all those statements in 1956 that anti-gravity was doable with a Manhattan-style effort behind it, and then the crushing silence, was extraordinary.
By 1960, you talked about anti-gravity and people looked at you like you were mad.
Nick Cook kirjassaan "The Hunt for Zero Point" sivulla 90
Chesterton esitti yksinkertaisen esimerkin avulla, kuinka kapitalismi ei ole väistämätön vapaan talouden seuraus. Jos talousjärjestelmä tasoittaisi tuottavan pääoman jakautumista, ei tarvittaisi tulonsiirtoja. Niin ollen ei tarvittaisi kovin raskasta verotustakaan. Verotuksen tarvitsisi olla ensisijaisesti ohjaava luonteeltaan, jotta köyhimmät voisivat sijoittaa pääomaan ja rikkaimmat tuntisivat ylimääräisen pääoman myymisen houkuttelevaksi vaihtoehdoksi.
If one man has a hundred acres and another man has half an acre, it is likely enough that he will be unable to live on half an acre. Then there will be an economic tendency for him to sell his land and make the other man the proud possessor of hundred and a half. But if one man has thirty acres and the other man has forty acres, there is no economic tendency of any kind whatever to make the first man sell to the second. It is simply false to say that the first man cannot be secure of thirty or the second man content with forty. It is sheer nonsense; like saying that any man who owns a bull terrier will be bound to sell it to somebody who owns a mastiff. It is like saying that I cannot own a horse because I have an eccentric neighbour who owns an elephant.Gilbert Keith Chesterton kirjassaan "The Outline of Sanity" ensimmäisessä luvussa.
Näin siis Schumacher toistaa saman periaatteellisen havainnon, jonka useat distributistit, kuten G. K. Chesterton ja Hilaire Belloc toivat esille kauan ennen häntä.
Yksityisomaisuuden kohdalla on ensimmäiseksi erotettava toisistaan (a) omaisuus, joka auttaa luovassa työssä, ja (b) omaisuus, joka tarjoaa vaihtoehdon sille. Edellinen on luonnollisella ja terveellä pohjalla - kysymyksessä on työtä tekevän henkilön yksityisomaisuus; jälkimmäisessä on jotain luonnotonta ja epätervettä - kysymyksessä on sellaisen passiivisen omistajan yksityisomaisuus, joka elää loismaisesti toisten työstä.
. . .
Yksityisyritteliäisyys, joka perustuu ensiksi mainittuun omaisuuden lajiin, on automaattisesti pienessä mitassa tapahtuvaa, henkilökohtaista ja paikallista. Sillä ei ole mitään suuria yhteiskunnallisia vastuita kannettavanaan. Sen vastuuta kuluttajaa kohtaan valvoo kuluttaja itse. Sosiaalinen lainsäädäntö ja ammattiyhdistykset suojelevat työntekijää. Pienyritysten avulla ei voida ansaita suuria yksityisomaisuuksia, mutta niiden yhteiskunnalle tarjoama hyöty on suunnaton.E.F. Schumacher kirjassaan "Pieni on kaunista" sivuilla 242-243.
Lihavointi keskellä tekstiä ei ollut kirjassa, vaan on minun lisäämäni. Keskeinen sanoma mielestäni ilmenee näistä sanoista: "Kansanedustajat ovat luovuttaneet vallan puolueiden eliitille." Mieti, mitä tämä oivallus merkitsee kansanvallan kannalta.
Pienten protestipuolueiden esiin tuloon näyttävät vaikuttaneen puolueiden toiminnassa ja luonteessa 1960-luvun jälkipuoliskolta lähtien tapahtuneet muutokset. Ne pani alulle puolueiden eduskunnassa valtion varoista itselleen ja apujärjestöilleen myöntämän rahallisen tuen käyttöön otto ja puoluelain säätäminen v. 1969. Nämä loivat kasvualustan kansanvallan ajan mittaan romuttaneelle puoluevallalle korottamalla puolueet kansanvaltaisen valvonnan tavoittamattomissa olevaan etuoikeutettuun asemaan. Puoluevallan vaikutuksesta yhteiskunta, jossa tämä kaikki tapahtui, alkoi muuttua yhä enemmän näennäisdemokraattiseksi. Puolueet eivät enää kanavoineet kansalaismielipidettä päätöksentekoon eivätkä puolustaneet kansaa taloudellista valtaa omaksi edukseen käyttäviä rahapiirejä vastaan. Päätökset tehtiin ja asioista sovittiin suppeiden sisäpiirien kabinettikokouksissa toisinaan henkilökohtaisesti paikalla olleiden taloudellisen vallan edustajien toivomukset ensisijaisesti huomioon ottaen. Seurauksena tästä kehityksestä, josta puolueiden riviedustajat sekä jäsen- ja kannattajakunta pyrittiin - tässä varsin pitkään onnistuen - pitämään täysin tietämättöminä, oli suomalaisen politiikan pinnan alla tapahtunut korruptoituminen ja todellisen, aidon demokratian häviäminen puolueiden sisältä. Henkilökysymykset, henkilökohtaisen edun ja vallan tavoittelu jättivät kansalaisille tärkeät asiakysymykset puolueiden toiminnassa taka-alalle. Tapahtunutta kehitystä kritisoimaan syntyneet protestipuolueet menettivät nopeasti mahdollisuutensa vaikuttaa tavaksi tulleeseen poliittiseen käytäntöön, kun ne poliittiseen peliin mukaan menneinä suostuivat toimimaan puolueiden alkuperäisen tarkoituksen unohtaen puoluevallan epädemokraattisten pelisääntöjen mukaisesti.Kansalaisten vieraannuttua puolueista ovat niiden jäseniksi jääneet toisaalta ne, jotka puolueiden luonteessa ja yhteiskunnassa tapahtuneista muutoksista huolimatta uskovat ja luottavat puolueensa aatteen ja toiminnan merkitykseen ja tärkeyteen ja pitävät toisarvoisena näiden välillä esiintyvää ristiriitaa sekä toisaalta ne, joille puoluejäsenyys on välikappale virkauralla etenemiseen tai jonkin muun henkilökohtaisen intressin edistämiseen.
. . .
Nykyiselle puolueiden monopoliasemaan perustuvalle poliittiselle järjestelmälle on ominaista, että äänestäjien erilaisiin luottamustehtäviin valitsemat puolueiden edustajat ovat luovuttaneet kansanvaltaa toteuttamaan tarkoitetuissa päätöksentekoelimissä todellisen vallan puolueiden sisällä hallitsevassa asemassa olevalle harvalukuiselle eliitille. Sen määräämän kannan taakse asettuvat mukisematta puolueryhmien moraalisesti heikkoluonteiset sekä käsiteltäviin asioihin perehtymättömät ja niitä ymmärtämättömät edustajat. Toisin ajattelevat pakotetaan ruotuun ryhmäpäätöksillä ja ne, jotka eivät tähän alistu, julistetaan aisan yli potkijoina "häiriköiksi" ja sopimattomiksi toimimaan puolueen edustajina. Tämän jälkeen heidät karistetaan erilaisin keinoin syrjään puolueen tehtävistä.Tohtori Ilkka Hakalehto kirjassaan "EU-kaappaus" sivuilla 47-49
Ilkka Hakalehto osoittaa näin selkeästi, missä suomalainen edustuksellinen demokratia on mennyt pahasti pieleen. Kun demokratiaa yritettiin tervehdyttää ja tasapuolistaa, otettiin käyttöön puoluetuet ja muut puoluejärjestelmää tukevat mekanismit ja siten aiheutettiin vahingossa rappion kierre, joka on etäännyttänyt puolueet kansalaisista. Todellisia suuria uudistuksia eduskunta ei ole kyennyt tekemään asian hyväksi.
Huomatkaa kuinka huolestunut Abraham Lincoln oli siitä, että hyvinvoinnin keskittyminen harvojen käsiin lopulta tuhoaisi hänen maansa.
I see in the near future a crisis approaching that unnerves me and causes me to tremble for the safety of my country. As a result of the war, corporations have been enthroned, and an era of corruption in high places will follow, and the money power of the country will endeavor to prolong its reign by working upon the prejudices of the people until all wealth is aggregated in a few hands and the Republic is destroyed. I feel at this moment more anxiety for the safety of my country than ever before, even in the midst of war.On Nov. 21, 1864 President Abraham Lincoln wrote a letter to Colonel William F. Elkins.
Agreed for once; a thousand times agreed. There are white men enough to marry all the white women, and black men enough to marry all the black women; and so let them be married. ...
A separation of the races is the only perfect preventive of amalgamation; but, as an immediate separation is impossible, the next best thing is to keep them apart where they are not already together. ...
These statistics show that slavery is the greatest source of amalgamation, and next to it, not the elevation, but the degradation of the free blacks. ...
I have said that the separation of the races is the only perfect preventive of amalgamation. ...
... Let us be brought to believe it is morally right, and at the same time favorable to, or at least not against, our interest to transfer the African to his native clime, and we shall find a way to do it, however great the task may be.
These short excerpts are from a speech by Abraham Lincoln. Lincoln took his stand in the speech delivered at Springfield, Illinois, June 26, 1857, a full year before his campaign against Stephen A. Douglas for the U.S. Senate.
Abraham Lincoln piti yllä selkeää linjaa. Hän vastusti tiukasti ihmisten orjuuttamista, mistä hänet yleensä hyvin muistetaan. Hänellä oli kantaansa myös hyvät ja monipuoliset perustelut.
Frans Doorman on havainnut, kuten monet muutkin, että valuutta voi olla paikallinen ja että valuuttaa ei ole pakko laskea liikkeelle velaksi. Tästä erinomaisena havaintoesimerkkinä toimii nykyäänkin käytössä oleva Guernseyn valuutta States Notes. Täysin vastakkainen esimerkki on USA:n yksityisten pankkien omistama Federal Reserve (FED), joka luo USA:n dollarit ja laskee ne liikkeelle lainaamalla liittovaltiolle.
Local money is, of course, nothing new. In fact, money first appeared at the local level: in villages, towns and cities. The dominance of national currencies is typical only of the last century; the world-wide acceptance of a single means of exchange, the dollar, is more recent still. This internationalization of money has contributed greatly to the free movement of capital across borders. In turn, this has led to the growing concentration of the global capital supply in international financial centers, at the cost of economically less favored places. In poor countries and in "pockets" of poverty in rich ones, the lack of regular money and consequently, demand, depresses economies. To counter this requires a return to our financial roots: the payment for community produced goods and services with local currency.A remarkable example of local money creation is that of the small island of Guernsey, situated between England and France. Between 1816 and 1829 a total of 48,000 "States Notes" were issued, each with a face value of one English pound. At a time of deep economic crisis, they were used to finance sorely needed public works such as roads, a market place, schools and sea defenses. The resulting demand for skilled and unskilled labor and raw materials greatly helped in pulling the island out of its economic depression. In later years more States notes were issued; today, some 14 million pounds worth of notes and coins circulate side-by-side with the English pound.
The U.S. also has a long history of local money creation. At the height of the Great Depression, in 1933, more than 300 communities, mostly in the Mid-West and North-East, used local currencies. However in March 1933 President F.D. Roosevelt, answering to pressure from national financial authorities who feared they would loose control over monetary policy, forbade further issues. A similar fate struck many FMI's that in the early 20th century appeared in Europe, especially in Scandinavia and Germany. Here also, national financial authorities feared loss of control over the money supply and consequently, inflation.
Frans Doorman
Global Development: Problems, Solutions and Strategy: A proposal for socially just, ecologically sustainable growth.
On chapter XII: "Money Creation"
USA:n liittovaltion budjetti ei ole tasapainotettavissa, koska liittovaltio lainaa dollarit Federal Reserveltä. Pitäkää jenkit hyvänänne. Kiitos ei ikinä meille tuollaista järjestelmää.
THE TRUTH is that the budget will not be balanced. It cannot be balanced unless the country is plunged into a depression far worse than anything America has ever experienced. Our money is based on debt. The interest on that debt has to be paid with more money that is also borrowed. That means that the debt has to continue shooting up and so does the totally needless and fraudulent interest on the debt, which is the source of the wealth and power of those who rule us.American Free Press
Eight Reasons Why the Budget is a Fraud
Mutta tämän pitäisi olla mielessä myös niillä hallituksilla, jotka harkitsevat ottaa valtiolleen dollarilainoja.
Näin George Bushin pikkuveli ja Floridan kuvernööri Jeb Bush sanoi USA:n laivaston eläkkeelle jääneelle upseerille Al Martinille Jeb Bushin Miamin toimistossa 1986.
You have to understand this right now.
You can't deposit the truth in a bank.
You can't buy groceries with the truth.
You can't pay rent with the truth.The truth is a useless commodity that will hang around your neck like an albatross -- all the way to the homeless shelter.
And if you think that the million or so people in this country that are really interested in the truth about their government can support people who would tell them the truth, you got another think coming. Because the million or so people in this country that are truly interested in the truth don't have any money.
Jeb Bush in 1986
according to Uri Dowbienko's book "Bushwhacked", September 2002
Mitä tästä paljastavasta lausunnosta voidaan päätellä? Totuus ei ole kaikille arvokas asia. Joillekin totuus on yksi hyödyttömimmistä ja vaarallisimmista asioista. He välttelevät totuuden julkituomista ja estävät sen leviämistä yleiseen tietoisuuteen monin tavoin.
Lähdeviitteet: