KOLHOOSI

Tällä sivulla teksti etenee aikajärjestyksessä siten, että uusimmat tekstit ovat ylimpänä. Jos asia on sinulle uusi, ja haluat ymmärtää, mistä tässä oikein on kysymys, aloita lukeminen vanhimmista osista sivun alaosasta.

Tämäs sivu ilmestyy kahteen osoitteeseen identtisinä kopioina:
http://www.students.tut.fi/~nipo/kolhoosi.html
http://modeemi.cs.tut.fi/~no/kolhoosi.html

Kommentteja otetaan erittäin mielellään vastaan, vaikkapa sähköpostilla osoitteeseen
än oo miukumauku silppuri piste iki piste fi

2005-11-19 Turhaa hössötystä

"Turhaa hössötystä. Opettele ajattelemaan myönteisesti. Kyllä aina jotain keksitään."

Onnekseni ystäväpiiriini kuuluu fiksuja ihmisiä, jotka eivät yleensä kuittaa maailman isoja ongelmia tuollaisilla heitoilla. Jotkut lukijat ovat saattaneet ihmetellä, miksi jaksan "hössöttää" Säätäjäkolhoosin mahdollisimman hyvästä omavaraisuudesta ja energiataloudesta. Valotanpa hiukan syitä. Tai itse asiassa annan lukijan omatoimisesti tutustua tekstiin The Peak of World Oil Production and the Road to the Olduvai Gorge, jonka kirjoitti Richard Duncan vuonna 2000: http://dieoff.org/page224.htm

Lisäksi vuonna 2004 Duncan antoi ennakkovaroituksen tulevasta tarkennuksesta hänen teoriaansa.

Historic data of world energy production, world population, and the ratio of the two (e) were presented, discussed, and graphed from 1850 to 2003. The graph of e revealed 1) strong growth in e from 1945 to 1970, 2) weak growth from 1970 to 1979, and 3) no growth from 1979 through 2003. The latter interval comprises the historic 'Olduvai plateau'.

Postulate 2 of the Olduvai theory states, "Energy production per capita (e) will decline exponentially from the cliff event circa 2008 to 2030." If that is true, then the population in the world's industrial nations, we argue, will go from about 3.3 billion in 2008 to about 0.9 billion in 2030, a net die-off of about 300,000 people per day in the 22 years from 2008 to 2030.

Mother Nature is waiting patiently to solve for us the problems that we either could not or would not solve for ourselves.

Lähde: http://www.energybulletin.net/3294.html

En mielestäni ole Duncania parempi sanaseppo, mutta jos välttämättä tahdot samaa asiaa tiivistetymmin suomen kielellä, katso sitten vaikka tämä kirjoittamani sivu: www.iki.fi/no/engine.html

Jos kävit kurkkaamassa nuo tekstit, sinun pitäisi nyt viimeistään oivaltaa, miksi energiatalouden huomioonottaminen Kolhoosin suunnitelmissa on niin tärkeää. Toki se olisi tärkeää muillekin, vaikka muut eivät sitä välttämättä vielä tiedäkään. Se on heidän epäonnensa, mutta turha on jälkikäteen ihmetellä, miksi kukaan ei (muka) varoittanut.

2005-11-10 Dmitry Orlov ja erään imperiumin romahdus

 Kuten useimmat lukijat tietänevät, suuri ja mahtava Neuvostoliitto koki lopulta romahduksen 1990-luvun alussa. Dmitry Orlov oli siitä onnellisessa asemassa, että hän asui USA:ssa, mutta saattoi käydä Venäjällä sukulaisiaan tapaamassa. Samalla hän teki havaintoja yhteiskunnan muutoksista romahduksen aikana ja sen jälkeen.

Ensin minä ajattelin tehdä selkoa ja muodostaa luettavan suomenkielisen tiivistelmän tärkeimmistä havainnoista, mitä Orlovin tekstistä sain irti. Sen sijaan annankin lukijoille linkin Orlovin tekstiin ja kommentoin vain joitain tekstin kohtia, joilla saattaisi olla merkitystä Säätäjäkolhoosin suunnittelun kannalta.

Tässä on linkki: Post-Soviet Lessons for a Post-American Century

Teksti on suunnattu enimmäkseen amerikkalaisille lukijoille, mutta tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö suomalaisetkin voisi ottaa oppia itänaapurinsa edesottamuksista. Normaalijärkinen ihminen oppii omista virheistään, mutta todella viisas kykenee oppimaan myös muiden virheistä.

Säätäjäkolhoosin kannalta kiinnostavia huomioita olivat etenkin infrastruktuurin pettäminen ja siitä suoraan johtuvat seuraukset. Esimerkiksi sähkönjakeluun tuli pitkiä katkoksia. Tämä johti kerrostalojen hissien, kiertovesipumppujen ja kylmäkoneiden pysähtymiseen. Näistä johtuen edelleen asunnot kylmenivät, mutta ruoat eivät säilyneet hyvinä kylmiöissä, pakastimissa ja pakastelokeroissa.

Juomaveden jakeluun tuli katkoksia ja tämä aiheutti harmia erityisesti kerrostaloissa, varsinkin jos sähköt olivat poikki samaan aikaan. Jätehuollon toimimattomuus aiheutti ongelmia, sillä ihmisten täytyi juosta pihan puolelle myös ulostamaan. Edellisistä seikoista johtuen kerrostalot muuttuivat ainakin joksikin ajaksi hyvin epäkäytännöllisiksi. Liikennepolttoaineiden jakelu takkuili. Junat kulkivat autoja luotettavammin. Jalankulun ja polkupyöräilyn suosio kasvoi. Elintarvikkeiden saatavuudessa oli myös huomattavia pulmia. Kaikkien kansalaisten oli kuitenkin saatava ruokaa

Miten Säätäjäkolhoosi pitäisi suunnitella, jotta se selviytyisi vastaavasta kriisistä mahdollisimman kivuttomasti?

2005-07-22 Ajatuksia energiataloudesta

Oletetaan, että energian ja siten myös sähkön reaalihinta tulevaisuudessa nousee ja saatavuus vastaavasti heikkenee. Olosuhteet saattavat pahimmillaan huonontua niin paljon, että energian niukkuus alkaa haitata elintasoa ja elämänlaatua. Kolhoosi tietenkin rakennetaan moniin muihin verrattuna energiataloudelliseksi kokonaisuudeksi. Kolhoosi ei tuhlaile energiaa. Mutta mitä Kolhoosi tekee siinä tapauksessa, jos sähköverkko pimenee lyhyeksi aikaa tai vaikka pitkäksikin ajaksi? Tai jos energian hinta nousee sietämättömän korkeaksi?

Ei maalata kauhukuvia ilman ratkaisuja: Kolhoosissa täytyy tietenkin olla omat varavoimalansa. Tätä vartenhan esimerkiksi paikat tulipesille ja savuhormeille täytyy olla suunnitelmissa mukana. Samoin jokin talon yhteinen pieni voimalaitos voisi olla valmiustilassa odottamassa sitä hetkeä, kun UPS alkaa varoitella akkujen lähestyvästä tyhjenemisestä.

Eräs mahdollisuus olisi jättää tilaa asuntokohtaisille pienille varavoimaloille. Asuntokohtainen tulipesä voitaisiin varustaa hakkeensyöttölaitteella, koska puuhake on kotimainen polttoaine. Asuntokohtaiseen kotimaista polttoainetta hyödyntävään sähköntuottoon on useitakin vaihtoehtoja:

Näistä kolmesta häkäpönttö on hivenen arveluttava, koska häkäpönttö tuottaa polttomoottorin polttoaineeksi tarvittavaa myrkyllistä häkäkaasua. Häkäkaasun leviäminen asuntoon voisi olla kohtalokasta asukkaille. Höyrymoottori taas on on koeteltua tekniikkaa, joka tosin vaatii höyrypaineastian kuumalle vesihöyrylle ja runsaasti huoltoa. Stirlingmoottori eli kuumailmamoottori taas ei sisällä kaasujen tai nesteiden vaihtoa moottorin ulkopuolelta sisälle tai päinvastoin. Paras stirlingmoottorin sisäinen työkaasu on ilmeisesti korkeapaineinen vety, mutta kohtalaisen matalapaineisella ilmallakin saadaan varsin hyviä tuloksia.

Tästä osoitteesta löytyi stirlingmoottorin suorituskykylaskuri:
http://www.bekkoame.ne.jp/~khirata/academic/simple/simplee.htm

Muutaman esimerkin avulla pitäisi käydä selväksi stirlingmoottorin mahdollisuudet varavoimanlähteenä:
Parametri tai mitattava suure Esimerkki 1 Esimerkki 2 Esimerkki 3
Työkaasu Ilma Vety Ilma
Keskipaine Pm (MPa) 5 20 1
Paisuntatilavuus Vse (cm3) 500 500 8000
Paisuntatilan kaasun lämpötila Te (°C) 500 800 400
Puristustilan kaasun lämpötila Tc (°C) 100 30 150
Maksimi ulos saatava akseliteho Ls (W) 2575.5 80332.1 1810.7
Käyntinopeus N (kierr./min) 625.3 2949.4 217.7

Edellisestä voidaan päätellä, että stirlingmoottorista on saatavissa hyvinkin tehoa, kunhan valitaan hyvä työkaasu, riittävä paine ja saadaan kunnollinen lämpötilaero kuuman ja kylmän pisteen välille.

Stirlingmoottorin hankaluus on hidas säätö. Tämä taas merkitsee sitä, että kulutuksen täytyisi joustaa generaattoria seuraavan sähköverkon puolella. Edelleen tästä seuraa jonkinlaisen tehoelektroniikan ja lyhytaikaisen energian varastoinnin tarve esimerkiksi akkuihin tai superkondensaattoreihin.

2005-07-04 Mikäs ihmeen rakennus tämä on?

Keskusteluissa noin viikko sitten tuli esille erilaisia uusia rakenneratkaisuja Kolhoosille. Jossain välissä nousi esiin kysymys: Minkä tyyppinen rakennus oikeastaan on kyseessä. Katsotaanpa:

2005-05-17 Mahdollinen kellari

 Kellari saatetaan tarvita yksinkertaisesti siksi, että kaikki putket ja johdot täytyy asentaa jonnekin. Lattian päälle niitä ei voi missään tapauksessa laittaa, katto on korkealla ja pinta-asennukset korkealle seiniin voivat myös aiheuttaa ongelmia. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö myös kattoon ja seiniin jotain jouduttaisi asentamaan. Tarkoitus olisi kuitenkin minimoida hankalat asennukset. Siihen tarkoitukseen kellari voisi soveltua. Kellariin voitaisiin myös sijoittaa muuta talotekniikkaa, kuten sähköpääkeskus, ilmanvaihtokoneet, lämpökeskus, tietoliikenteen tarvitsemaa laitteistoa ja joitain harvakseltaan käytettäviä talon yhteisiä laitteita, esimerkiksi mattopesukone.

Kellarin suunnittelussa täytyisi ottaa huomioon keskikäytävän kuormitus. Kuorma-autolla tai muulla ajoneuvolla voi olla raskas lasti tai muuten vain suuri kokonaismassa, joka rasittaa lattiaa. Kellarin ei välttämättä tarvitse olla kovin suuri, mutta toisaalta sen olemassaolo ei saa haitata talon muita toimintoja. Tästä syystä keskikäytävän alla oleva kellariosuus voitaisiin rakentaa vaikkapa pyöreistä teräsbetonisista siltarummuista ja irtosorasta. Suurten siltarumpujen läpi voisi kävellä kellarin puoliskosta toiseen ja kaikki tarvittavat putket ja johdot mahtuisivat myös siltarumpujen sisään hyllyille asennettuina.

2005-05-11 - Tällä kertaa tyyliseikoista

Juuri kun pääsin sanomasta "kiihkofunktionalistinen".

Itse asiassa arkkitehdit kautta aikojen ovat aina olleet enemmän tai vähemmän jonkinlaisia funktionalisteja. Rakennuksilla on aina ollut jokin tarkoitus ja tarkoituksen saavuttamiseen arkkitehdit ovat saaneet jonkin verran resursseja.

Havaitsin, että suurten ovien, ikkunoiden ja pilarirakenteiden käyttö alkoi muuttaa Kolhoosin muotoa johonkin ennestään tuttuun suuntaan. Sitten tajusin, että Kolhoosin rakennehan muistuttaa goottilaista kirkkoa.

Brutalismi on tunnetusti sellainen arkkitetuurin tyylisuunta, jossa annetaan rakenteiden näkyä paljaina. Mutta goottilainen tyyli on vanhempi samasta asiasta tunnettu suuntaus.

Goottilainen versio ikiaikaisesta käytännön funktionalismista perustui ikkunapinta-alan kasvattamiseen. Pelkästään kynttilöitä polttamalla suuria kirkkoja ei voitu valaista. Luonnonvalolle piti tehdä riittävän suuret sisääntuloaukot. Siinä oli arkkitehdeille miettimistä. Paksut kantavat seinät tarvittiin tukemaan luotettavasti suurta ja raskasta kattoa. Siirtämällä kuormitusta ruodeholvien ja kaarien avulla kimppupilareihin saatiin aukaistua pilarien väleihin tilaa suurille ikkunoille.

Kolhoosissa on haluttu kasvattaa monikäyttöisyyttä ja tavaroiden kuljetusmahdollisuuksia varaamalla siihen runsaasti suuria ovia. Samoin ikkunapinta-alan kasvattaminen asuntokäytön vaatimuksiin kutistaa kantavat seinät pystysuoriksi pilareiksi. Jos katsotaan viimeisimmän Säätäjäkolhoosin hahmotelman pohjaratkaisua, eikö se itse asiassa muistutakin kolmilaivaista kirkkoa? Rakenneratkaisujen samankaltaisuuden syy ei varmastikaan löydy rakennusten käyttötarkoitusten yhteneväisyyksistä, mutta siitäkin huolimatta käytännön ratkaisut muistuttavat toisiaan.

Mikäli tukipilareja kasvatetaan ulospäin sivuttaisjäykkyyden kasvattamiseksi, ikään kuin helppona myönnytyksenä brutalismin suuntaan, kokonaisuus alkaa muistuttaa jossain määrin Pariisin Notre Damea tai Lyypekin Mariankirkkoa, viimeistään siinä vaiheessa, jos julkisivua vielä "koristellaan" muutamilla hissikuiluilla, porraskäytävillä ja radiomastoilla.

Korkean kellotornin rakentaminen kirkkoon on eräänlaista funktionalismia sekin. Kellojen täytyy kuulua kauas. Radiomastojen korkeus selittyy hyvin samankaltaisilla syillä. Kellojen sijasta radiomastoon asennetaan antenneja.

Arkkitehtuuri on aina paininut samankaltaisten pulmien kanssa, joten ei pitäisi olla yllättävää, jos menneisyydestä tutut rakenteet ja tyylisuunnat pulpahtelevat toistuvasti uudelleen esiin.

Tässä olen lainannut tekstiä kirjasta Taidehistorian ääriviivat:

Goottilainen rakennustaide

Goottilaisen tyylin kehto on Pariisin lähellä sijaitseva Saint-Denisin luostarikirkko. Johtaessaan kirkon laajennustöitä vuosina 1137-1144 apotti Suger loi jo aikaisemminkin käytössä olleista elementeistä, suippokaaresta, ristiholvista ja ruoteista selkeän rakennusjärjestelmän, joka hänen suunnittelemassaan muodossa on säilynyt kirkon kuorikäytävässä. Tästä alkoi kehitys, joka muutti rakennusten ulkonäön ja mahdollisti hämmästyttävän suurten katedraalien rakentamisen.

Goottilaisen kirkon ikkunat ja ovet ovat korkeita ja suuria, seiniä on tuskin lainkaan, on vain kannattavia kimppupilareita, jotka ylhäällä jakaantuvat suippokaariholvien ruoteiksi. Ulkopuolella kohoavat suuret tornit uskomattoman korkeiksi, ja rakennusta suorastaan peittää pienten terävien tornien, fiaalien, metsä.

Tällainen rakennustapa on mahdollinen vain erityisen tukijärjestelmän ansiosta. Itse asiassa koko kirkkorakennus on suuri tukiverkosto, jonka tehtävänä on kohottaa katto mahdollisimman korkealle ja antaa tilaa suurille oville ja lasimaalauksin koristelluille ikkunoille. Mutta lisäksi tarvitaan vielä ulkopuolinen tukijärjestelmä, johon kuuluvat tukipilarit ja tukikaaret antavat goottilaisille suurkirkoille niiden erikoisen ulkonäön.

2005-05-10

Ideoimme yhdessä Anssi Toivon kanssa kiihkofunktionalistista versiota Kolhoosista. Selitän ideaa tekstin ja piirrosten avulla.

Talon rakennuskustannuksiin vaikuttaa huomattavasti se, miten paljon ja korkealle täytyy rakentaa kantavia seiniä ja erityisesti raskaita kuormia kestäviä lattioita. Jos edellisten määrä saadaan taitavasti minimoitua, talon hinta putoaa huomattavasti.

Edellisen oivalluksen perusteella syntyi hahmotelma Kolhoosista, joka olisi aikaisempiin hahmotelmiin verrattuna vieläkin halvempi, muuntautumiskykyisempi ja paremmin asukkaiden erilaisiin tarpeisiin sovitettavissa.

Uudessa hahmotelmassa on kolme rinnakkaista tilaa, jokainen sisäleveydeltään 12 metriä ja sisäpituudeltaan 36 metriä. Huonekorkeus on jopa 9 metriä. Näiden sisätilojen välillä ja myös talon ulkoseinässä on riittävästi suuria ovia, jotta talo myötäilisi asukkaiden tarpeita. Keskimmäistä tilaa ei jaeta osiin minkäänlaisilla väliseinillä tai muillakaan kiinteillä esteillä. Keskimmäinen tila voidaan käyttää esimerkiksi ajoneuvojen pitkäaikaissäilytykseen, päivittäiseen autotallikäyttöön, konttien säilytykseen, suurenkin kuormankuljetusajoneuvon lastaukseen ja toistaiseksi määrittelemättömään suurehkon luokan säätöön.

Keskimmäiseen tilaan voitaisiin hankkia reunustaviin pystypilareihin tukeutuva siltanosturi, jonka avulla suurtenkin taakkojen siirrot ja lastausoperaatiot sujuisivat kohtuullisen vaivattomasti. Esimerkiksi kontin nostaminen rekan kyytiin voisi olla tällainen tehtävä.

Keskimmäisen tilan molemmin puolin ovat mitoiltaan identtiset tilat, jotka jaetaan väliseinillä ja mahdollisesti myös välitasanteilla pienempiin osiin asukkaiden mieltymysten, tarpeiden ja maksukyvyn mukaan. Alkuun ei ole mitään erityistä tarvetta määritellä näiden tilojen käyttöä sen tarkemmin. Epäilemättä useimmat asukkaat haluavat käyttää omia tilojaan asumiseen ja monenlaiseen puuhasteluun. Tilojen jakaminen pystysuunnassa on pääasiassa osaomistajien vastuulla, mutta periaatteessa mikään ei estä koko taloyhtiötä osallistumasta välitasanteiden rakentamiseen, jos siitä tulee suosittua.

Mikäli tarvetta tulee, talon sisätiloja voidaan myöhemmin varustaa paitsi useammilla kerroksilla, myös porraskäytävillä ja hisseilläkin. Mitään periaatteellista estettä ei ole sillekään, että taloon rakennettaisiin yhteinen henkilöhissi, joka helpottaisi varsinkin kevyiden kuormien siirtämistä eri kerrosten välillä. Ulkoseinät voitaisiin varustaa runsailla ikkunoilla esimerkiksi kuudesta metristä ylöspäin. Tämä voisi hyvinkin lisätä talon viihtyisyyttä ja käyttökelpoisuutta asumistarkoituksiin.

Talon katto saattaisi olla harjakatto tai tasakatto, riippuen katolle mahdollisesti haluttavasta käytettävyydestä ja käytön laadusta. Tasakatto mahdollistaa esimerkiksi ulkoilmaoleskelun katolla. Harjakatto taas mahdollistaa esimerkiksi runsaalla luonnonvalolla valaistut ullakkotilat.

Talon perustukset ja mahdollinen kellari suunniteltaisiin maatason sisätilojen käyttövaatimusten mukaan. On selvää, että suoraan maahan tuettu lattia kestää parhaiten erittäin raskaita ajoneuvoja, satunnaisia suuria pistekuormia, poikkeuksellisia metallimöhkäleitä, ynnä muita suuren pintapaineen aiheuttavia lattiaa kuormittavia esineitä.

Koska keskimmäistä tilaa on tarkoitus käyttää varsin paljon autotallina, sitä ympäröivät palosuojaseinät ja palo-ovet.

Tässä on edellä kuvaillun hahmotelman graafinen esitys:
Kolhoosi mallia El Cheapo

Ote kotimaisen nosturivalmistajan tarjouspyyntölomakkeesta:
siltanosturin kaavio

2005-03-16

Löysin lattiaimujärjestelmästä kertovan tekstin EX AX LUX Talotekniikan valikoitu historia -kirjasta:

Lattiaimu

Tekstiiliteollisuudessa muodostuu runsaasti pölyä kaikissa käsittelyvaiheissa: avaamo, karstaus, kehräämö, puolaamo ja kutomo. Keuhkosairaudet iskivät jo verraten varhain ihmisiin näissä olosuhteissa varsinkin, kun työvoimana käytettiin hyvin nuoria. Tekstiilipöly on verraten isokokoista ja laskeutuu lattialle. Imun luonnollinen paikka on näin alhaalla ja tämän takia alettiin käyttää lattiakanavia. Järjestelmä kehitettiin ja patentoitiin 1920-luvulla.

Pääosa ilmasta palautetaan takaisin suodatuksen ja kostutuksen jälkeen. Kosteus estää kuitujen katkeamista, ehkäisee pölyn leijumista ja estää staattista sähköä. Tekstiilitehtaiden pesurityyppiset kostuttimet ja märkänä toimivat kanavat olivat erinomaisia kasvatusalustoja mikrobeille ja muun riesan lisäksi ns. kostutinkuume oli tavallinen ilmiö tekstiilitehtaissa.

Alhaalta imevä järjestelmä on edelleen käytössä ja sopii kaikkiin tiloihin, joissa epäpuhtaus on ilmaa raskaampaa. Toisaalta esim. haitallisia kaasuja poistettaessa on muistettava, että pienikin ylilämpö saa kaasun virtaamaan ylös. Näin esim. liuottimia käyttävien painokoneitten kohdalla suurimmat pitoisuudet ovat kuivatusosan antaman lämmön takia yleensä katon rajassa, vaikka liuotinkaasut ovat periaatteessa ilmaa raskaampia.

2005-02-25

Ottamatta kantaa Jan-Erik Enestamin muihin saavutuksiin, näyttää siltä, että ympäristöministeri on löytänyt jyvän.

Seuraava teksti on kopioitu Rakentaja 2005 -näyttelylehdestä sivulta 2:

Kohti omaa, pitkäaikaista ja energiaa säästävää kotia?

Tie kohti omaa kotia on monien sattumien summa. Jossain vaiheessa jonkun on kuitenkin pitänyt rakentaa se talo, josta se asunto sitten löytyy. Rakentamisen tulevaisuuden haasteet ovat jo näkyvissä. Rakentaminen on paitsi rakentamista, myös ympäristöpolitiikkaa.
  Esteettömyys on yksi niistä seikoista, joita rakentajan ja rakennuttajan pitäisi ottaa huomioon päätöksiä tehdessään. Toinen rakennuksen elinkaareen vahvasti liittyvä asia on energiankulutus. Rakennusvaiheessa kalliimpi energiaratkaisu on yleensä pidemmän päälle energiatehokkaampi ja näin ollen halvempi. Monet asuvat pitkään hankkimassaan talossa tai asunnossa. Silloin on hyvä, jos rakenteet joustavat tarpeen mukaan: huoneratkaisuja on mahdollista muuttaa, hissi on olemassa ja kynnykset on hiottu näkymättömiin. Esteettömyyden huomioon ottaminen edistää kestäviä kulutus- ja tuotantotapoja, koska uusi elämäntilanne ei silloin vaadi uuteen taloon muuttamista. On tärkeää ymmärtää, että meistä jokainen voi jossain elämänsä vaiheessa olla jonkin aikaa liikkumisesteinen.
  Myös ministeriö on osaltaan halunnut edistää esteettömyyttä. Rakentamismääräyskokoelman uusien määräysten mukaisesti kaikki kolmikerroksiset asuinkerrostalot, joita varten haetaan rakennuslupa 1.3.2005 tai sen jälkeen, on varustettava hissillä. Hissin on oltava myös pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle soveltuva. Hissiyhteyden on lisäksi ulotuttava ullakolle ja kellarikerrokseen, mikäli niissä on asumista palvelevia tiloja.
  Myös liikkumisesteetöntä rakentamista koskevan säädöksen soveltamista on saatettu uudistuksessa ajan tasalle. Esteettömyystavoite on nyt säädetty koskemaan omistus- ja hallintamuodoista riippumatta kaikkia hallinto- ja palvelurakennuksia sekä muissa rakennuksissa olevia liike-, palvelu- ja työtiloja.
  Rakennuksen koko elinkaaren aikaisista kustannuksista vain 10-20 % muodostuu rakentamisvaiheen kustannuksista. Merkittävin osa eli noin 80-90 % aiheutuu rakennuksen käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Rakennusten lämmitys aiheuttaakin noin 30 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.
  Ympäristöministeriön vuonna 2003 antamien rakennusten energiamääräysten avulla rakennusten energiankulutuksesta pyritään säästämään 25-30 % aiempaan määräystasoon verrattuna. Uusia lakeja ja määräyksiä on jatkossa tulossa myös EU:n toimien takia rakennusten energiankulutuksen vähentämiseksi. Komission arvioiden mukaan rakennuskannan energiankulutuksesta on mahdollista säästää asteittain noin 22 % vuoden 1997 tasosta vuoteen 2010 mennessä.
  Määräyksillä on keskeinen rooli rakannetun ympäristön muodostumisessa. Parannusten tulisi kuitenkin löytyä alalta itseltään, jotta niistä tulisi myös pysyviä. Myönteistä kehitystä on ollutkin esimerkiksi liittyen rakennusten ympäristöluokitukseen ja elinkaarivastuulliseen rakentamiseen. Ekologinen kestävyys ja taloudellisuus ohjaavatkin valintoja pidemmällä aikavälillä samaan suuntaan; tästä synergiasta kannattaa hyötyä!


Jan-Erik Enestam
Ympäristöministeri
Rakentaja 2005 -näyttelyn suojelija

Näyttää siltä, että ympäristöministeri puhuu myös Kolhoosin kieltä.

2005-02-19

Näköjään Kolhoosin yhteydessä esitetyt perimmäiset viisaudet on havaittu ja hyväksytty muuallakin. Tämä juttu on kopioitu Pirkanmaan Yrittäjä 2/2005 -lehdestä:

Yrittäjät voivat vaikuttaa Vuorekseen

Tampereen kaupungin Vuores-projektin haastattelu- ja kyselytutkimuksessa selvitetään yritysten, rakennuttajien ja kiinteistösijoittajien näkemyksiä ja kiinnostusta Vuoreksen työpaikka-alueiden kehittämiseen ja toteutukseen.
  Työpaikka-alueiden kehittämismahdollisuuksia on selvitetty aikaisemmin Vuores työpaikka-alueena -esiselvityksessä.
  Siinä kartoitettiin elinkeinoelämän yleisiä kehitystrendejä ja Vuoreksen työpaikka-alueiden kehittämisen maakunnallisia ja seudullisia lähtökohtia.
  Lisäksi hankkeessa määriteltiin Vuoreksen työpaikka-alueiden kehittämisen visio, strategiset kehittämistavoitteet, sekä esitettiin työpaikka-alueiden kehittämistoimia.

Uuden kaupunginosan kehittämisen visio kuuluu, että "Vuores on kansainvälisesti vetovoimainen, korkeaa teknologiaa soveltavien ja hyödyntävien yritysten sekä osaavien ihmisten ja luovien ammattilaisten kaupunginosa."
  Vuores tarjoaa yrityksille monipuoliset yrityspalvelut sekä osaavat työntekijät ja yhteistyökumppanit. Yritykset ovat verkottuneet keskenään, kansallisesti ja kansainvälisesti.
  Vuores yhdistää asumisen, työn ja palvelut. Tulevaisuudessa työtä tehdään entistä enemmän kotona ja asiakkaan luona, joten varsinaisten työpaikka-alueiden lisäksi tietyillä asuinalueilla on mahdollisuus työtilojen rakentamiseen asuntojen ja pientalojen yhteyteen.

Vuores on Tampereen ja Lempäälän yhteinen lähes 14000 asukkaan ja 3000-5000 työpaikan uusi kaupunginosa.
  Rakentaminen käynnistyy vuonna 2006. Kokonaisuudessaan Vuores on rakentunut vuoteen 2015 mennessä.
  Sijainti lähellä Hervannan korkean teknologian keskittymää osana Tampereen seudun eteläistä kasvukäytävää antavat yritystoiminnalle erinomaiset toimintaedellytykset.
  Vuoreksen alue kytkeytyy valtakunnalliseen ja seudulliseen liikenneverkkoon eteläosassa Ruskontien ja valtatien 3 välityksellä sekä pohjoisessa valtateiden 3 ja 9 välityksellä.
  Myös yhteydet Tampereen keskustaan ja Tampere-Pirkkalan lentokentälle ovat hyvät.
  Liikenteellinen sijainti paranee edelleen 2-kehäväylän ja pikaraitiotien toteutuessa.

Lisätietoja: Jos olet kiinnostunut Vuoreksen työpaikka-alueiden kehittämisestä ja haluat varmistaa osallistumisen haastattelu- ja kyselytutkimukseen, ota yhteyttä: Vuoreksen projektijohtaja Pertti Tamminen (3146 5525, 0400 638218) tai Suunnittelukeskus Oy:n Taina Ollikainen (09 1564232) tai taina.ollikainen@suunnittelukeskus.fi .
  Tamminen vastaa muihinkin Vuoresta koskeviin kysymyksiin.

Lukaise edellisestä erityisesti lihavoinnilla ja sinisellä värillä korostettu tekstinpätkä.

2005-02-10

Ilmanvaihto oli esillä jo aikaisemmin. Löysin netistä Meidän Talo -lehdessä julkaistun jutun, jossa käsitellään oikeaoppinen sisäilman vaihtojärjestelmä riittävän perusteellisesti.

Tässä on kopio jutusta: Ilma vaihtuu fysiikan lakien mukaan

Teollisuushallien tarpeisiin on varmasti olemassa kunnollisia tukevia lattiakaivojen ritilöitä, joten kestävien poistoilmaventtiilien saatavuus ei pitäisi olla ylitsekäymätön ongelma. Ritilöiden aukkojen tulisi olla niin pieniä, että pikkulapsetkaan eivät vahingossa taittaisi varpaitaan niihin. Asumisturvallisuus on huomioitava myös tällaisissa näennäisen pienissä asioissa.

On turha pelätä, että lattiakaivoista nousisi huoneisiin hajuja, koska ilma poistuu huoneistosta lattiakaivojen ritilöiden läpi, eivätkä hajut kulje ilmavirtaa vastaan. Lisäksi huoneista imettävä poistoilma pitää putket kuivina, eikä hajuhaittoja aiheuttavilla pöpöillä pitäisi olla juurikaan mahdollisuuksia aktiiviseen elämään sellaisissa olosuhteissa.

Voitaneen olettaa, että Kolhoosin asuntojen lattioihin voidaan yhdistää sellaisia toimintoja ja ominaisuuksia, mistä useimmat tavikset eivät ole kuulleetkaan. Näitä voisivat olla ainakin ilmakiertoinen lattialämmitys, tiheä lattiakaivomatriisi koko asunnossa ja lattiakaivoihin yhdistetty käytetyn ilman poistojärjestelmä.

2004-03-29

Eräässä tamperelaisessa roolipelikerhossa käväistessäni mieleeni tuli ajatus ilmastoinnin mitoittamisesta: Ilmastointi voi olla vaikka kymmenkertaisesti ylimitoitettu, eikä siitä ole asukkaille mitään käytännön harmia, ellei asuntoihin jyvitettyä korkeampaa hankintahintaa lasketa. Mutta jos ilmastointi on edes 10% alimitoitettu, sen kyllä huomaa, eikä se ole mukavaa.

Sama sääntö pätee moniin muihinkin mitoituksiin. Olkoon kyseessä mikä tahansa tärkeä ja vaikeasti päivitettävä järjestelmä, sen on parasta olla alunperinkin riittävästi ylimitoitettu, jotta koskaan ei jouduttaisi havahtumaan sellaiseen ikävään todellisuuteen, että järjestelmä onkin huolellisesta optimoinnista huolimatta alimittainen. Sen jälkeen valmista järjestelmää on pakko uudelleen säätää. Se ei ole hauskaa. Säätämisen pakon pitäisi tulla sisältä, jotta säätäminen olisi hauskaa. Ulkoa tullut pakko pilaa koko säätämisen idean.

Mikä tahansa aidosti kaupallinen (saasta) on yleensä luotettavimmin sellaiseksi tunnistettavissa kaikkien raaka-aineiden ja osien huolellisesta kustannusoptimoinnista. Juuri kustannusoptimoinnin nimissä harrastettu alimitoitus lopulta koituu loppukäyttäjien, asuintalojen tapauksessa asukkaiden, harmiksi.

2004-02-27

Yleisesti ottaen rakennuksiin ilmastointi suunnitellaan päin p:tä, poislukien leikkaussalien ja muiden puhdastilojen ilmastointi. Tämän väitteen todisteiksi kelpaavat nurkista löytyvät pölypallot ja pölystä aiheutuvat hengitystiesairaudet.

Kolhoosissa voisi olla toisin.

Poistoilman lämmön talteenotto alkaa olla nykyään tuttua asiaa. Hyvä niin. Mutta useimmat ihmiset yhä jättävät huomiotta huoneistojen sisäisten ilmavirtausten suunnittelun.

On olemassa joitain tapoja estää pölyn kertyminen huoneiston lattioille ja muille vaakasuorille ja viistoille pinnoille:
  1. Pölyä ei ole. Huoneistossa ei ole mitään pölyn lähteitä ja tuloilmakin on esisuodatettua.
  2. Pöly poistuu sitä mukaa kuin sitä tulee.
Lyhyen mietinnän jälkeen havaitaan, että jälkimmäinen on helpompi ja käytännöllisempi tapa, sillä jo pelkästään huoneiston asukas vaatteineen tuottaa tilaan pölyä. Mutta tavallisissa huoneistoissa pölyä jatkuvasti kertyy sen vuoksi, että huoneistojen ilmastointia ei ole suunniteltu poistamaan pölyä, vaan pöly laskeutuu pinnoille ja tarttuu paikalleen, kunnes se erikseen poistetaan esimerkiksi pölynimurilla tai harjalla.

Miten ilmastointi pitäisi sitten järjestää, jotta pöly poistuisi jatkuvasti?

Järkevä ja johdonmukainen tapa on järjestää huoneeseen laminaarinen pystysuora ilmavirtaus katosta lattiaan. Tämä saadaan aikaan siten, että katossa on riittävän tiheä matriisi puhtaan raikkaan ilman tuloaukkoja ja lattiassa on vastaavasti poistoaukkoja. Tästä kuitenkin seuraa joukko teknisluonteisia pulmia, jotka täytyy ratkaista:
  1. Jos lattian päällä siirretään raskaita kuormia esimerkiksi rullien päällä, haittaavatko poistoventtiilit kuorman kuljetusta tai haittaako kuorman kuljetus poistoventtiileitä? Menevätkö venttiilit rikki?
  2. Jos lattiassa on runsaasti ilmaventtiilejä, eikö lattiaa pestäessä niihin mene pesuvettä?
  3. Jos lattiassa on venttiilejä, eikö niihin joudu pieniä esineitä, pikkukiviä ja roskia? Kun niitä kertyy oikein paljon, venttiili arvatenkin menee tukkoon.
Epäilen, että oikeanlaisia poistoilmaventtiilejä ei vielä edes ole markkinoilla, joten ne täytyisi suunnitella Kolhoosia varten. Uskon, että suunnittelijoita riittää, mutta mitähän venttiilien valmistuttaminen mahtaisi maksaa? Tietysti on mahdollista, että kaikista epäilyistä huolimatta sopivia poistoilmaventtiilejä on olemassa ja saatavilla kohtuuhintaan.

Poistoilmaventtiilit tietysti täytyisi suunnitella sellaisiksi, että ne vastaavat mainittuihin ongelmiin erinomaisen rakenteensa ansiosta. Venttiilien puhdistaminen niihin kertyneistä roskista pitäisi olla erityisen helppoa ja suoritettavissa paljain käsin ilman työkaluja. Lattian pesemisestä ei pitäisi tulla suurta murhetta, sillä pölytöntä lattiaa ei yleensä tarvitse pestä usein. Toisaalta poistoilmaventtiili voisi olla myös vedenpoistoventtiili eli lattiakaivo.

Kompromissiratkaisuksi voisi kelvata seiniin, vain sormenleveyden verran lattian yläpuolelle asennetut poistoilmaventtiilit. Sormenleveys riittää pitämään enimmät lattianpesuvedet poissa poistoilmakanavista.

Poistoilmasta täytyy kuitenkin pöly suodattaa pois, koska ennen kuin poistoilma päästetään ulos, se tietenkin virtaa lämmön talteenottojärjestelmään kuuluvan lämmönvaihtimen kautta. Ei ole tietenkään suotavaa, että pölyn annetaan kertyä lämmönvaihtimeen. Eikä ole hyväksi sekään, että pöly kertyisi ilmanpoistokanaviin. Edellisistä johtuen pölysuodattimet täytyy sijoittaa ilmanpoistoventtiilien välittömään yhteyteen, siis seiniin vain vähän lattian yläpuolelle.

Jos huoneiston lämmitysratkaisuksi valitaan mukava lattialämmitys ja sen lisäksi ilmastointi siirtää ilmaa tasaisesti katosta lattiaa kohti, voi käydä niin, että jaloille on lämmin, mutta muuten huoneistossa ilma on vilpoista. Tästä pulmasta päästään siten, että tuloilma esilämmitetään sopivan lämpöiseksi. Tällöin kyseessä ei enää olisikaan puhdas lattialämmitys vaan yhdistetty lattia- ja ilmalämmitys.

2004-02-26

Edellistä selvästi pienemmässä hahmotelmassa on porraskäytävä "unohtunut" pois. Kerroksessa on yhdeksän moduulia, joista keskimmäinen on varattu hissin ja vastapainojen tarvitsemalle kuilulle. Paloportaat ovat ulkoseinän ulkopuolella. Hissi on tilavuudeltaan suuri ja sillä voidaan kuljettaa ulkomitoiltaan suuriakin esineitä, mutta koneiston teho ja korin kantavuus eivät ole välttämättä suorassa suhteessa hissikorin tilavuuteen. Toisaalta, jos tukeva kori ja tehokas moottori eivät kasvata hintaa liikaa, voidaan ne mitoittaa reilustikin. Hissikorissa ei ole seiniä, vaan niiden tilalla ovet neljään suuntaan. Siksipä yhteistä porraskäytävää ei ole lainkaan talon sisällä. Vain pohjakerroksessa täytyy olla yhteys hissistä käytävän kautta talon ulkopuolelle.
[GIF] Kolhoosin hahmotelma, jossa kerrosalaa ei ole liikoja tuhlattu
Suuri hissi voidaan korvata pienemmällä henkilöhissillä, jolloin talon sisälle voitaneen mahduttaa myös yhteinen porraskäytävä.

2004-02-25

Seuraavassa hahmotelmassa on pysytty tiukasti säännöllisessä moduulirakenteessa. Kerroksessa on 3 x 7 = 21 moduulia, joista 7 keskimmäistä on yhteistä käytävä- ja hallitilaa ja kaksi moduulia hisseille ja porraskäytäville. Tässä versiossa siirtokapasiteetti kerrosten välillä on maksimoitu ja se näkyy myös tilankäytössä.
[GIF] Kolhoosin hahmotelma, jossa kerrosalasta vähän yli puolet on omistettu asunnoille

2004-02-23

Kolhoosia suunnitellessa pitäisi tietysti varautua tulevaisuuden haasteisiin. Eräästä merkittävästä haasteesta kirjoittaa The Guardian jutussaan, josta olen kopioinut mielestäni oleellisimman palan talteen: Key findings of the Pentagon

Otan tässä suomen kielellä tarkasteluun todennäköisesti eniten meitä kiinnostavat asiat:

Saamme kiittää Pentagonia ja The Guardian -lehteä näistä tiedoista.

Toisin kuin naapureidensa, tämän talon kantavat rakenteet suunniteltiin kunnolla:
Päältä katsoen ehjäksi jäänyt rakennus Hiroshiman tuhoalueella

2004-02-08

Raskaiden esineiden kuljettelu kerrosten välillä on mietityttänyt Kolhoosi-projektiin osallistuneita. Jos joku asukas haluaa ajaa asuntoonsa vaikkapa kuorma-auton tai nykyaikaisen panssarivaunun, on ilmiselvää, että sellainen asettaisi kohtuuttomia vaatimuksia hissille tai nosturille ja käytännössä se vaunu taitaisi jäädä kiltisti pihalle.

Kuitenkin, jos asunnot jaettaisiin toiminnallisesti siten, että kaikki raskaita koneita ja yleensä mitä tahansa erittäin raskaita kuormia vaativat toiminnat sijoitettaisiin pohjakerrokseen, tällöin vastaavasti kevyemmät voitaisiin siirtää korkeampiin kerroksiin. Käytännössä tämä edellyttäisi sitten asuntojen jakamista kerroksiin. Kaksikerroksisia omakotitalojakin on, joten miksipä eivät kerrostaloasunnotkin voisi olla monikerroksisia?

Tietysti on jokaisen oma asia, kuinka haluaa järjestää käytännöllisen kulkutien oman asuntonsa kerrosten välillä, mutta taloyhtiö voisi tarjota siihen yhden yhteisen henkilöhissin ja yhden porraskäytävän portaineen. Näin asunnon kerroksia ei olisi käytännössä pakko yhdistää yksityisillä portailla, tikapuilla tai hissillä, jos ei asunnonhaltija itse mitään sellaista halua.



[GIF] Kolhoosin pohjakerros [GIF] Kolhoosin 2. kerros [GIF] Kolhoosin 3. kerros [GIF] Kolhoosin poikkileikkauspiirros [GIF] Kolhoosi hallin oven puolelta katsottuna [GIF] Kolhoosi asuntojen ovien puolelta

2004-02-07

Koska edellinen hahmotelma esitti suunnilleen Mikontalon kokoista möhkälettä, joka siis on samaa kokoluokkaa kuin Roope Ankan rahasäiliö, seuraavassa on hahmotelma saman idean kutistetusta versiosta. Tässä versiossa asunnot koostetaan yhdestä, kahdesta tai kolmesta 40 neliömetrin moduulista. Asuntokerroksia on kolme ja pohjakerros on samalla moduuliperiaatteella jaettu kuin ylemmätkin kerrokset.

[GIF] Kolhoosin pohjakerros [GIF] Kolhoosin asuinkerros [GIF] Kolhoosin katto

Kuvissa havaittava talon läpäisevä keskikäytävä on mitoiltaan sellainen, että pohjakerroksen käytävään voisi ajaa rekka-auton.

Suomessa kuorma-auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus on 4,2 m ja kansainvälisessä liikenteessä 4,0 m. Suurin sallittu leveys on 2,55 m ja lämpöeristetyillä ajoneuvoilla 2,60 m. Suomessa korkeintaan 22,0 m:n pituisille yhdistelmille sallitaan kuitenkin 2,60 m:n leveys.

Kuorma-auton suurin sallittu pituus on 12,00 m. Puoliperävaunuyhdistelmän enimmäispituus on EU:ssa ja myös Suomessa 16,5 m ja puoliperävaunun kuormatilan enimmäispituus noin 13,6 m. Ajoneuvon ja varsinaisen tai keskiakseliperävaunun yhdistelmän suurin sallittu pituus on EU:ssa 18,75 m ja kuormatilojen ulkopituuksien summa enintään 15,65 m. Suomessa vastaavat mitat ovat 25,25 m ja 21,42 m.
Lainatun tekstin lähde: http://www.kuljetusopas.com/kalusto/

Edellisestä päätellen suurten ulko-ovien tulisi olla vähintään 4,5 metriä korkeat ja 4 metriä leveät, jotta rekka-auto mahtuisi ajamaan sisälle. Jos asiasta tulee periaatekysymys, taloa voidaan skaalata sen verran, että myös 25,24 m pitkä rekka mahtuu taloon sisälle, talon ulko-ovet menevät kiinni ja rekan kuorman voi purkaa talon sisällä.

Kolhoosin kattoa esittävässä piirroksessa katolla on pallonmuotoinen peiliantennin suojus ja laatikkomallinen uloke, jossa on rappukäytävän ja hissin yläpää. Laatikkomallisia ulokkeita ei tarvita, jos

  1. henkilöhissi on konehuoneeton ja se ei ulotu katolle asti,
  2. rappukäytävän yläpäästä avataan tarvittaessa vain saranoitu luukku,
  3. henkilöhissin sijasta tavaroita siirretään ylimmän asuinkerroksen ja kattotasanteen välillä hydraulinosturilla, jonka nostokorkeus yltää ainakin katon tasalle.

Kolhoosin ulkoseinien väreistä: Leveät mustat pystyraidat talon ulkoseinissä edustavat ikkunoiden sijoittelua. Seinän musta väri on mustaksi maalattua betonia. Katon musta väri tulee mustasta kattohuovasta, mustasta asfaltista, piestä tai jostain muusta mustasta mömmöstä. Riittävän hyvä punainen väri saadaan aikaan maalaamattomilla etukäteen ruostutetuilla teräslevypaneeleilla. Hukkalämpö ehkä pitää katon sulana myös talvella, tai sitten ei.

Voisiko ulkoseinäelementtien pintakerroksen läpivärjätä mustaksi tai edes tumman harmaaksi jo tehtaalla? Jos voi, siinä tapauksessa ulkoseinien maalin pysyvyyttä ei koskaan jälkikäteen tarvitse pohtia.

Katon käyttö

Keskusteluissa katon käytöstä on pulpahdellut ainakin seuraavia ideoita:

Ja miksi helvetissä kaikki tämä?

Joskus, ennen kuin sellaista asiaa kuin "rakennuslainsäädäntö" oli edes keksitty, ihmiset rakensivat asuintalojaan ja rakennuksiaan kyselemättä mitään lupia. He myös työskentelivät ja harrastivat erilaisia asioita kodeissaan. Mikään virkamies ei tullut sanomaan, että rälläkkää ei saa laulattaa sen kummemmin omissa kuin yhteisissäkään tiloissa, että sähkövirtaa ei saa käyttää enempää kuin 16 ampeeria, tai että kämppään ei kertakaikkiaan voi tuoda isoa metallintyöstökonetta, koska lattia ei kestä. Myönnettäköön, että niihin aikoihin mikään edellämainituista todennäköisesti ei olisi tullut kenellekään mieleen, ja rehellisesti sanoen ei useimmille nykyäänkään. Mutta pääasia tässä on, että se ei ollut säännöistä kiinni.

Tavalliset kerrostalot suunnitellaan siten, että keskiverto kerrostaloasukas voi olla talon rajoituksiin täysin tyytyväinen. Näin kerrostaloja sitten rakennetaan ja myydään asukkaille ja vuokranantajille. Mutta kukaan ei näytä olevan kiinnostunut keskivertoasujasta poikkeavista säätäjistä ja heidän toiveistaan.

Säätäjäkolhoosi on hanke, joka pyrkii tarjoamaan vastauksen olemassaolevaan puutteeseen. Vaikka se ei olekaan kaikille ilmiselvä, on se sitäkin ilmiselvempi niille, jotka nykyisen rakennuskannan puutteista kärsivät. Säätäjäkolhoosi pyrkii antamaan erään vastauksen ja myös mallin muille, sillä tokihan idea on kopioitavissa ja muunneltavissa.

Asuintalon päätehtävä ei ole rajoittaa ihmisen vapautta. Itse asiassa kukaan ei ole määritellyt asuintaloille sellaista tehtävää, mutta siitä huolimatta talot suunnitellaan ja rakennetaan sillä tavoin, ikään kuin sellainen nurjamielinen tehtävä olisi annettu ja sitä pitäisi noudattaa.

Usein normaalien asuintalojen tärkeimmät ongelmat ovat yksinkertaisia ja vielä rakennusvaiheessa kohtuullisin kustannuksin korjattavissa kuntoon. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa äänieristyksen laatu, kynnysten korkeudet, ovien leveydet, sähköjohdotusten mitoitus, pistorasioiden määrä ja laatu, ja niin edelleen. Katso omaa asuntoasi ja mieti, mitä siellä ei ole, mutta voisi olla. Mieti myös, minkä vuoksi joudut menemään jonnekin muualle tekemään asian, jonka tekisit kotonasi, jos se vain olisi mahdollista? Mitkä asiat jäävät sinulta tekemättä sen vuoksi että et voi niitä tehdä omassa asunnossasi? Asuntosi rajoittaa sinua, mutta siihen ei ole pakko sopeutua. Sitä ei ole pakko hyväksyä. Säätäjäkolhoosi on mahdollisuus.

2004-02-05

Kävimme pienellä porukalla juttelemassa Tampereen kaupungin virastotalolla niitä näitä hitaasti kypsyneestä taloideastamme.

Seuraava homma olisi tarkempien hahmotelmien kehitteleminen. Koska sadan neliömetrin ja kuudensadan kuutiometrin yksiö on edelleen tapetilla, eikä sitä ole vastustettu, päivitin aikaisempia piirroksiani sen mukaisiksi.

Tässä on tuoreehko luonnos, mallia 32m x 32m x 32m kuutio.
32 x 32 x 32 kolhoosi

Tässä on sitten hiukan näkemystä, miltä Kolhoosi voisi ehkä näyttää tavallisen tallaajan näkövinkkelistä:

[GIF] Brutaali rakennus ja värit sen mukaisia

Mitä siitä kolhoosista?

Hahmottelin hiukan esitettyjen ajatusten perusteella, mitä Kolhoosi voisi olla.

Kolhoosi ylhäältä asuntokerroksen kohdalta, poikkileikkaus

Tässä ensimmäisessä kuvassa on kotimaisesta tavallista parempilaatuisesta betonista (joka kuulemma onkin nykyään irlantilaista) valmistettu kerrostalo. Se on ylhäältä katsottuna neliön muotoinen. Suorakulmaisuushan ei ainakaan vielä ole pannaan julistettu ominaisuus, vaikka esimerkiksi kupoli tarjoaisi paremman lämpötalouden ja olisi luonnostaan mekaanisesti jäykempi.

Huomaa erityisesti seinien paksuus. Paksut ja mahdollisesti monikerroksiset seinät vaimentavat melua huoneistojen välillä. Myös ulkoseinien kautta siirtyvään hukkalämpöön seinien kokonaispaksuudella on merkitystä.

Talossa on U-kirjaimen muotoinen osa, joka sisältää asunnot, autotallit ja tekniset tilat. Välissä on katettu ja suurella pariovella (huomaa punainen väri) suojattu tila eli halli, jossa voi harrastaa monenlaista rakentelua, jos sellaisesta on kiinnostunut. Pariovien saranointiin lienee syytä kiinnittää erityistä huomiota. Vaihtoehtoisesti ne voivat olla kiskojen päällä siirtyvää mallia.

Vähän pientä kookkaampien rakenteluhommien tueksi halli on varustettu teollisuudesta tutulla kattonosturilla, jolla voi nostella ja siirrellä kymmenien tonnien painoisia kuormia.

Asunnoista avautuvat myös isot (mutta ei ihan niin isot kuin ne edellä mainitut) pariovet halliin. Näiden ansiosta kattonosturia on mahdollista käyttää myös raskaiden kuormien siirtämiseen asuntoihin tai asunnoista pois.

Kevyempien kuormien siirtelyyn ja normaaliin päivittäiseen kulkemiseen riittävät porraskäytävät ja hissit (huomaa turkoosilla värillä täytetyt alueet).

Kolhoosi edestä tai takaa

Kolhoosissa ei ole turhan paljon kerroksia, sillä pienelläkin kerrosluvulla talosta tulee yllättävän korkea. Alimpaan kerrokseen asuntojen alapuolelle pitäisi mahtua asukkaiden autokanta ja lisäksi monta muutakin asiaa.

Hallin yllä on ikkunallinen harjakatto, josta luonnonvalo pääsee halliin sisälle. Samoin hallin iso ovi voi olla ikkunoitu muutamaa metriä korkeammalta, jotta valoa pääsee sisään myös sitä kautta. Katselukorkeudella ikkunoita ei tarvitse olla ensimmäistäkään.

Asuntokerroksissa huonekorkeus on 4,8 metriä ja alimmassa kerroksessa 5,2 metriä. Mikään ei tietenkään estä rakentamasta kerroksia yhtä korkeiksi tai vaikka aivan erikorkuisiksi.

Erilaisia vaihtoehtoja voidaan tietysti hahmotella lisääkin:

Vähän korkeampi kolhoosi Eri tavalla järjestetty kolhoosi

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Lisääkin linkkejä voi myöhemmin tulla tähän listaan.